Mikrotukihenkilön paluu :-)

Mun on kyl pakko... Rustailen nyt tätä faijan koneelta, pienoisessa pierussa kiitos kylmien Karhujen ja kolemen tähen monopoolin. Ja kyse Monopooli ei ole siis se peli, teille junioreille.

Tietty kun pääsen kotiin, niin pääsen säätämään - öh - tietokonetta. Eli onko siinä viiruksia jne. Eli edelleen tulee mieleen se kaikkein tärkein - olis pitäny ostaa vanhemmille Mäkki. Jotain himmeetä oli kuulemma jossain Flash-player ohjelmistossa. Mutta... Oli paljon muutakin päivättämisen tarvetta, eli ihan ok, eli hyvä, eli ihan paikallaan, eli ihan suht ajallaan meikäläinen taas tulee korjaamaan tätä omaa kokoamaansa tekelettä.

Muuten: Pukki Italiasta oli ollu vähän liian optimistinen ja niinpä jotkut Italialasta ostetut kledjut oli "vähän" liian nafteja. No... Mun vaimolle ostamat juttuja meni oikein hyvin vähän pidemmälle muksulle. Jep... Ota siinä sitten selvää noista naisten kooista. Koista? Ko´ista? Kokoista? Oikeasta koosta?

Ny tämä setä lähti...

Ploki lepää tässä sitten varmaan 3 viikkoa. Mun on nyt aika häippästä maksamaan vuokraa ja hakemaan viimoisia lahjuksia täältä Italiasta.

Kuulumisiin - Ja jos ei törmätä fyysisesti tai puhelinlangallisesti - Hyvää Joulua ja erinomaista uutta vuotta!

Poks.

Näin se pitää mennä...

Tultiin just lounaalta. Kyseessä oli Unitin joululounas. Termi "ihan kiva" sopii taas tähän ku nenä päähän. Lounas oli jossain tutkimuskeskuksen ulkopuolella, ja meitä oli Bogdanin autossa 4kpl... Eksyttiin, kun kuski ei uskonu mun karttanavigointitaitoja, vaan päätti luottaa Fiattinsa GPSään. Tosin meikäläinenkin oli hieman epävarma sijainnista, varsinkin kun mun hieno iPhone ei suostunu lataamaan karttamateriaalia ilman reboottia. Eli saavuttiin lounaalle n. 30min myöhässä. Luonnollisesti oltiin viimeset, mutta ei kuitenkaan missattu mitään alkuruokia tms.

Mesta oli jossain peltojen keskellä, vanhan hevostallin tms yläkerrassa. Oikeen viehättävä paikka, ja ruoka oli taas "ihan kivaa". Parastahan tässä tietenki oli, että ite ei joutunu ajaa, joten viiniä tuli nautittua 3-4 lasillista. Nyt on sitten pieni päiväkänni päällä ja kohta laskuhumala. Laskiksessa pitäs sitten lähtee pelaa salibändii... Viini oli luonnollisesti talon omaa etiketteineen kaikkineen. Maussa ei ollu mitään valittamista.

Siellä maaseudun keskellä se ravinteli käsitti myös hevosaitauksia, kanoja, lampaita, strutsin ja hauvan. Hepat oli tullu ihan parkkipaikan viereen, ja ajattelin käydä nappaamassa kuvan niistä. Menin sen isoimman hepan eteen, ja se alko kakkimaan saman tien ku siihen ilmestyin - joo, kiva nähä suakin! Eikä se antanu mun silittää itteensä, jatko vaan kakkimista (paska jätkä). Paikan saksanpaimenkoira sentään anto mun vähän rapsuttaa sitä. Strutsia en yrittäny paijailla.

Takaisin tullessa oli taas huikeet näkymät alpeille, kun aurinko taas paistaa pitkästä aikaa. Piti siinä sitten pysähtyä ja ottaa parit kuvat. Mulla tosin oli vaan iPhone mukana, ja sen kamera on valitettavasti aika kökkö. Lataan kuvat jahka ehdin tahi kykenen.

Lounas kesti n. 4h. Nyt pitäs kekata miten hitossa mä pysyn edes puolitajuissani seuraavat tunnit. Pikkasen väsyttää...

Telecom saaga - part III

Ei se sitten ollutkaan niinku eilen puhelimessa aamupäivällä selitettiin. Iltapäivällä sitten tuli soitto asiakaspalvelusta... Ei puhunu englantia. Mä en tajuu: Eiks ne voi laittaa johonkin niiden aateekoo-järjestelmissä tietoa, että olisi suotavaa osata puhua toista vierasta kieltä mun kanssa. No - kääntyminen paikallisen kolleegan puoleen tuotti taas tulosta.

Ei se setä pystynytkään tekemään mitään, kun ulkona sato. Eli nyt sovitiin sitten seuraava asennusyrityskäynti, joka sit tapahtuu 7.1. Jep jep. Himaan tultaessa postilaatikossa olikin sitten odottamassa kirjekuori Telecomilta, jossa sanottiin että mun uus numero ja linja on nyt sitten aktivoitu. Aijaa - on vai?

Illalla sitten käytiin poikain kanssa hieman jouluostoksilla, bissellä ja keilaamassa. Ei menny toi keilojen kaataminen oikein putkeen. Lähinnä meni ränniin...

Enää 3 päivää duunia ja sit Suomeen! Ja kuten ennenkin - sama vanha Soneran numero sitten käytössä kun olen Suomessa. Kotomaasta lähden vasta 6.1. veke, joten olis kiva nähä tuttuja naamoja tos joulun pyhinä.

Telekomiikkaa ja kuvia

Jatketaans Telecom saagaa tässä taas. Eilen kävi sitten asentaja kyläilemässä. Tietenkään se ei puhunu englantia, mutta mä kyllä ymmärsin oikein hienosti, että se oli tullu konffaamaan uutta linjaa mulle. Siinä se sitten blaa blaa selitteli jotain ja sanoi fuori piave blaa blaa. Eli sen piti mennä ulos johonkin. Asia pihvi. Kaveri singahti ulos. Sen jälkeen koitin löytää sanakirjasta mitä toi piave tarkoittaa. No... Ei mitään. Kelailin siinä sitten, että mihin hittoon se oikein oli menny, ja pitääkö mun venttailla sitä takaisin (kotimaassa asentaja tekee vielä jotain magiaa talossa, ainakin muistaakseni). No... En kekannu mikä se piave oikein olis ollu ja odottelin tunnin, mutta koska jamppaa ei takas kuulunu, päätin häippästä.

Sitten italialaisen kolleegan kanssa jutellessa kysyin tota piavea, ja se sano että se joko joki tahi katu. Sillon mulle välähti että mähän oli viime perjantaina nykimässä sitä hiton rengasta Via Piaven kohdalla. No... Selkis sekin asia sitten.

Mutkiako matkassa? Just ku kaveri oli käyny asentelemassa lähetti Telecom mulle viestin, että pitäs ASAP soittaa ja sopia toinen asennuskäynti. Hä? Mikä ihmeen toinen asennuskäynti? Alessio oli sitten taas ystävällinen ja soitti mun puolesta Telecomille ja tiedusteli asiaa. Tietäväinen asiakaspalvelija osasi kertoa, että ei tuosta tarvitte kantaa huolta, kuuluu asiaan sellaiseksi muistutukseksi. Jahas, vainii...

Saman päivän aikana Telecom lähetti mulle vielä oikein ystävällisesti mailia, oikein kaksin kappalein. Toisessa todettiin että mun puhelinlinjapyyntö on peruutettu, ja samoin ADSL-pyyntö. Siis mit.. vit..???

Ei voi muuta sanoa, kun että tää touhu on aikamoista pelleilyä.

Sitten vähän kevyempää keskellä päivää. Otetaan vähän noita kuvia tähän blogiin, joita en o ehtiny uploadailla. Ekaks tuosta itsenäisyyspäivän juhlavastaanotosta Milanossa. Suttunen iPhonella otettu kuva itse hotellin aulasta.

***** + hotelli... "Ihan kiva"

Sitten jotain kuvia tuolta Cerviniasta. Hyvin kyllä näkee että siellä oli lunta suhteellisen hyvin. Ei tarvinnu pelätä että rinteet olis huonossa kunnossa.

Kuva hotellin edestä. Vähän niinkun jostain satukirjasta...


Kuu möllötti aika mageesti, joten yritin ottaa siitä kuvaa... Vähän tärähti.

Itse rinteiltä ei paljoa kuvia saanu. Matterhornista yritin nappailla kuvia, mutta aina kun sain kameran esiin laukusta, oli pilvet menny jo osaks sen eteen. Mutta tällasta siellä oli:

Pää tallella, ja jalat väsy

Viikonloppu meni sitten mukavissa ja ei niin mukavissa merkeissä. Cervinia oli kuin satukirjasta, eli todella nätin näköinen paikka. Lunta oli aivan tolkuttomasti.

Matka kesti n.3h, jonka aikana noustiin sitten sinne n. 2000m korkeuteen, jossa Cervinia on. Majoittuminen aika mukavaan hotelliin perjantaina ja sitten illallinen. Ja voe ku oli hyvvee... Eli matkaan kuului safkat, ja ne oli kyllä todella makoisat. Menun hinta olis ollu normaalisti 45e, ilman viinejä. Nytkin tietenkin viinit oli erikseen.

Lauantaina sitten noustiin ylös hissillä ja "hiukan" jänskatti, kun näkyvyys oli lähes 0. Eli lauantaina aamu hiihdettiin pilvessä, ja pahimmillaan näkyvyys oli sellasta, että ei nähny kunnolla rinteiden reunaa merkkaavia merkkitolppia, saatikka sitten hiihtokaveria, joka oli n. 15m päässä. Rinteiden muotojen, kumpareiden ja kuoppien hahmottaminen oli aivan mahdotonta. Parin laskun jälkeen oli pakko todeta, että turvallisempaa mennä vähäks aikaa rinneravinteliin odottamaan. Ja kappas kuinka se sää sitten selkenikään 1 bissen jälkeen. Puolilta päivin sitten lähdettiin metsästämään selkeitä alueita, sillä pilvet liikku todella nopeesti ylösalas. Välillä hissillä mentäessä ylöspäin rinne oli selkee, ja jopa aurinkokin vähän pilkahteli, mutta alas tullessa oltiinkin sitten pilvessä taas.

Illalla sitten oli vähän after skitä, mutta ei tosiaankaan mitenkään ihmeellisesti. Reissu meni siis näiltä osin aika rauhallisissa merkeissä.

Sunnutaina näkyvyys oli parempi, mutta ongelmaks muodostu lumisade ja kova tuuli. Välillä alas tultaessa oli tolkuton vastatuuli ja lunta sato päin pläsiä tonnikaupalla. Oli siinä skandinaavilla naurussa pitelemistä... Ja tietenkin jotkut italiaanot hiihteli siellä n. 6 asteen pakkasessa jne ilman pipoa. Huh... Ite kokeilin sunnuntaina Atomicin SL10 suksia, ja tuli heti todettua että omat sukset on ihan väärät. Ne Atomicit toimi ku ajatus, ja pysty laskee paljon kovempaa ku omilla suksilla, varsinkin tollasessa huonossa säässä. Hyvää sunnuntaissa oli se, että rinteet oli lähes kokoajan "koskemattomat" kun sitä snögöö tuli ihan jatkuvasti.

Ja salibändistä... Kyllä!!! Suomi on maailmanmestari! Jiihaa. Pääsee tänään kuittailee ruottalaisille pelikavereille. Hauskaa noissa kisoissa oli, että myös Italia oli mukana, ja se tarkoittaa sitä, että mä oon pelannu joitakin noita kavereita vastaan, sillä Italian "Serie-A":n paras jengi "Bolzano" koostuu lähes kokonaan maajoukkuepelaajista, ja oli meidänkin jengissä yks maajoukkuepelaaja tossa alkukaudesta. Varsin veikeetä. Tosin Italian menestys noissa kisoissa puhuu kyllä puolestaan... Hiukan tarttis parantaa, että pääsis edes lähelle samaa tasoa ku 4 parasta.

Mikään ei herätä aamulla niinkuin flätti

Flätti, eli puhjennu rengas. Tyhjä rengas. Rikkinäinen rengas. Rengas paskana. Fillari päreinä.

Aamulla töihin lähtiessäni ihmettelin "ku ei oikein kulje" peruuttaessani pois autokatoksesta. Asfaltille ku pääsin alko lerputtaa ja ratti oli vinossa. Tajusin, että rengas on paskana. Ei ku tien sivuun ja hihat kainaloon ja hommiin. Kun sain etupään ylös, totesin että fillari ei liikahdakaan. Ei liikkunu vaikka hakkasin sitä rengasraudalla, potkin, revin ja tein ties mitä. Alko tulee vähä hätä käteen. Toimistolle piti päästä kurssille ja klo 15.00 lähtee dösä alpeille. Rengas ei vaan lähteny irti. Soittoja sinne sun tänne ja kohta Alessio ja Bogdan oli matkalla, ja parin hinausfirman numeron kanssa. Päätin vielä kokeilla kikkakolmosta:

Pultit takas, mutta ei ihan kiinni. Auto alas ja ajoa jokunen metri. Auto taas ylös, pultit veks ja taas nykimään. Ei... Ei lähteny. Sitten rengasrauta aluvanteen sisään ja vääntämään. Ja se lähti!!! Olo oli lievästi sanottuna helevetin mahtava. 90min hikoilun jälkeen se vihdoinkin lähti irti. Ja 5min sen jälkeen Alessio ja Bogdan saapu paikalle :-)

Fillari pamahti eilen Cadrezzatessa johonkin kuoppaan tiessä, joka oli syntyny viimeaikaisten sateiden yms jälkeen. Yön aikana se oli sitten tyhjentyny.

Mikään ei kyllä tosiaan saa energiaa virtaamaan aamulla kun puhjennu rengas! Suosittelen jos on aamulla kovin väsy.

Sitten tosta skimbareissusta... Sääennusteiden ja huhujen mukaan viikonloppuna on tulossa tuolla vuorilla n. metrin verran uutta lunta, n. parin kolmen tunnin aikana. Tulee ihan saletisti mielenkiintoinen reissu. Saa nähä miten sieltä pääsee poijes, jos snögöö todella noin pal tulee.

Luikasta ku mikä

Tänään oli sitten aamulla maassa lunta n. 5cm. Märkää lunta. Oma pikkutie n. 30m portilta kadulle oli koskematon. Vähän siinä noi mun kesärenkaat luikasteli ja suti, mutta ei ihmeemmin. Suht varovasti sai ajaa duuniin. n. 8km duunimatkalla oli vaan 1 auto menny ojaan/metsään. Kumma juttu, että nyt ei teillä ollu pikkuSchumeja ja Fittipaldeja. Töimatka meni rauhallisesti jonossa körötellen, eikä "pääteillä" ollu juurikaan ongelmia, oli sen verran ehtiny toi lumi sulaa. Noukin siinä sitten puolessa välissä mukaan pari tuttuakin, jotka oli tien kulmassa peukalo pystyssä :-) Olivat odottamassa duunibussia, joka tulee Varesesta (n. 20km päästä), jossa oli satanu lunta enempikin kun se sattuu olemaan vähän korkeemmalla merenpinnasta.

2 vuotta sitten oli kuulemma satanut päivällä 5-10cm lunta ja tää koko tutkimuskeskus oli suljettu sen takia. Eli jengi oli lähetetty takas kotiin puolenpäivän aikaan, kun kelit oli menneet niin "mahottomiks". Hmph... Märkä lumihan nyt ei niin kauhiast haittaa, mutta pakkaslumi onkin vähän hanskalampi varsinkin kesäfillareille jos se sattuu pakkautumaan tiehen kiinni. Nyt täytyy vaan toivoo ettei ens yönä pakasta, koska sitten se ilo vasta irtookin.

Pitäsköhän käydä ostamassa talvinakit...

3 päivää meni että hujahti

Italiassa oli juhlapyhä maanantaina - ja me lähettiin taas Sveitsiin. Muuten viikonloppu meni aika haipakkaa. Perjantaina käytiin taas keilaamassa, lauantaina oli 3h mittanen itsenäisyyspäivän lounas paikallisessa trattoriassa. Jännä juttu oli, että hemmo, joka tarjoili meille teki vaan firaabelihommia vaimonsa omistamassa ravintelissa. n. 2h jälkeen se totes että nyt täytyy lähtee tekeen oikeita töitä, leikkaamaan hiuksia. Kaipa se oli ihan pätevä siinä hommassa, oli kuulemma ollut joskus aikoinaan AC Milanin "hoviparturi".

Lounaan jälkeen mulla oli suunnitelmissa lähteä Ikeaan, mutta illaks tuli aivan tajuton sumu. Kyseinen ilmiö on aika tavallinen täällä, kun tässä lähistöllä on jopa 3 järveä! Aika huikeeta... Ruotsalainen kolleega totes viime viikolla että sumut täällä voi mennä niin sankoiks että autolla ajaminen muodostuu todella haasteelliseksi, ja eksyminen ei o mitenkään epätavallista. On tää kumma mesta - kun sataa, niin sillon vesipisarat on tennispallon kokosia ja kun sumustaa, niin ei nää nenäänsä pidemmälle.

Sunnuntaina kävin vähän pelailemassa ja uus "Janne Tähkä" lapa tuntu ihan kivalta. Vielä on hieman reenattavaa että sais ilmaveivii aikaan. "Ihan vähän"... Iltapäivällä käytiin sitten Bogdanin kanssa Lavenossa kääntymässä. Hissit meni edelleen sinne vuoren huipulle, mutta kun lämpöä oli n. 5 astetta ei paljoa edes huvittanu ajatella sinne menemistä. Lavenossa oli myös jonkinsorttiset markkinat, ja sieltä olis voinu ostella kaikennäköstä rojua ja kledjua kohtuulliseen hintaan. Farkut esim. 10e, college verskat 5e jne. Ihan aitoa kiinakamaa.

Maanantaina oli tuo edellämainittu juhlapyhä - vapaapäivä siis. Me fiksuina poikina ajateltiin, että lähdetään Sveitsiin shoppailee kun ne joutuu olee töissä, joten siellä kauppakeskuksessa ei o varmaan paljonkaan populaa. Mut nää paikalliset viksut Italiaanot oli ajatellu ihan sitä samaa ja voi hertsileijaa et oli vaikee löytää parkkista. Ei sieltä paljoa mukaan tarttunu. 1 helmiostos tuli kyllä tehtyä: Malporo klässiks kengät n. 25e hintaan, joiden "ovh" oli jotain 180e. Ja Calvin Klein shopissa mittailtiin farkunlahkeita useempaan otteeseen, jos olis löytyny tytöille faket. Ei löytyny... Ja täällä toi mittajärjestelmä on ihan dorka. Kokoa ei ilmoiteta cm:ssä vaan ikävuosissa. Faket olis ollu 6- ja 10-vuotiaille, mutta ei 8. 6-vuotiaiden fakelahkeet oli 57cm, kun tyttöjen koipipituus oli 60cm. Eli jos tonne lähtee vaateostoksille eikä ole näytekappaletta mukana (sitä lasta), niin kandee ottaa etukäteen mitat ylös, sillä noi ikävuosikoot on "vähän sinnepäin".

Viimeinen työpäivä taas vähään aikaan.

Perjantai. Yippee!

Eiliset pileet oli kyllä prameissa puitteissa. Hotelli, jossa ne pidettiin omas täydet 5 tähteä ja vielä jotain paikallista juttua päälle. Otin kuvia tuosta mestasta ja laitan ne tänne, jahka saan ne purettua tuosta iPhonesta. Ei ollu tällä kertaa mitään moitittavaa veskeissäkään.

2 tuntia siellä patsasteltiin, juteltiin toisten suomalaisten kanssa ja jne. Ruokana oli sellasii ikkipikkiriikkisii suupala-annoksia ja shampanjaa. Eli ei mitään 3 tai 7 ruokalajin päivällistä, vaan sieltä sai käydä noukkimassa suupaloja niin paljon kun mieli sieti. Ja ne oli "ihan makoisia".

Siinä sitten minglatessa (eli kierrellessä ja jutellessa tuntemattomille) törmäsin johonkin 190cm heppuun, joka näytti ihan siltä että se vois olla urheilullinen, ja aloin sitä heti värväämään meidän salibändijengiin. Kävi ilmi että se oli jo pelannu, mutta toisessa jengissä. Sitten juteltiin niitä näitä ja se kysy et mitäs mä täällä puuhailen - johon vastasin että tietoturvaa. Sen vilkastua mun skragaa se sano heti että "toi on SSH:n skraga". Ajattelin että mistä helvetistä se sen tietää ja näytin että oikeassa se oli. Sitten se vilautti naureskellen omaansa, jossa oli takana F-Secure :-) Mulla oli vaihtoehtoina toi SSH:n sininen skraga tai sitten SouthPark skraga, jossa Kenny kuolee monella eri tavalla - valitsin tilaisuuteen luonnollisesti siistin SSH:n skragan. Hauska yhteensattuma kuitenkin...

Mysteeriläppäri käytiin noutamassa sitten tänään 8 aikaan aamulla. Ja eihä se kuriirikundi mitään tajunnu, ku sanoin että mä haluun kuitin siitä, että se on noudettu takas. Kyllä mä sen tosin loppujenlopuks sain.

Kohta "Linnan" juhliin

Dösä lähtee 15min päästä (Italian aikaa) kohti Milanoa. Sitten ollaankin suurlähettilään pippaloissa ja meikäläisellä särmähousut päällä ja kalvosinnapit hihansuussa. Huomenna sitten tietoa millaset "pirskeet" oli.

Mysteeriläppärin tarina jatkuu

Selkis että kyseessä on Isola Virginia -ravintolan omistajan odottama läppäri. Alessio jutteli kaverin kanssa pari kertaa, ja se hemmo totes, että se ei halua sitä läppäriä takasin multa, vaan siltä kuriirifirmalta. Todennäköisesti sen takia että se tarttee laskutusta tai verovähennyksiä varten tms. kuitin tai jotain siitä läppäristä.

Huomenna soitellaan takas sille kaverille ja annetaan tiedot paketista, jotta se voi ottaa yhteyttä kuriirifirmaan ja huutaa niille. Sen jälkeen todennäköisesti kuriirifirma ottaa meikäläiseen yhteyttä ja yrittää sopia millon ne voi tulla sen paketin noutamaan. Jännityksellä odotan kuinka hyvää englantia ne puhuu, tai pystynkö mä mitenkään sopimaan mun todella surkeella italialla jotain noutoaikaa. Noutoaika tulee luultavasti niille vähän pahaan aikaan, sillä iltasin en juuri o kotona, ja aamulla häippäsen ennen klo 09.00 kotoota. Mutta ei kyllä paljon kiinnostakkaan, ei o mun ongelma.

Huomenna olis myös sitten itsenäisyyspäivän vastaanotto Milanossa. Täytynee silitellä paita tänään prameeks, toivottavasti siinä ei o liikaa kastiketahroja. Pääsee käyttää pukua ekaa kertaa tällä reissulla...

Telletelle teeleecom pom pom pom

Juu... On se veikee laitos. Perjantaina joku kuriiri yritti tuoda mulle taas jotain. En tienny keneltä oli, mutta osoite oli täysin oikein, ainoastaan vastaanottajan nimi ei oikein vastannu odotuksia. Eilen oli sama kuriiri yrittäny kiikuttaa sitä tavaraa mulle taas. Kuitista näki että jotain tietsikkajuttuja oli tulossa.

Koska en ollu kotona, se dorka kuriiri oli eilen jättäny paketin aidan taakse. Onneks huomasin sen kun tulin kotiin, oli meinaan vähän jemmassa. Kotona nähkääs totesin että kyseessä oli joku Asuksen läppäri. Nyt mulla on siis Asuksen kohtuuhyvä läppäri, eikä oikein tarkkaa tietoa mihin sen kiikuttaisin tai mitä sillä tekisin. Yllätys yllätys, lähettäjänä oli Telecom Italia. RockenRoll.

Aamulla tehtiin sitten hieman tutkintatyötä WuWuWu:ssa, ja löydettiin saman niminen hemmo, joka näemmä asuu Biandronnossa, saman kadun varrella, mutta eri numerossa. Ja nyt seuraa sitten se strateginen kohta. Kyseinen hemmo taitaa omistaa tuon paikallisen pitserian. Kysymys kuuluu, miten mä hoidan homman himaan niin, että saan ilmaset pitsat tai ainakin pitserian omistajasta eri hyvän kaverin tulevaisuutta ajatellen? Kaverin n. 1000e läppäri on nyt mulla himassa ja mä pelastin sen varmalta tuholta, jonka se olis kohdannu jos en olis sitä bongannu pensasaidan seasta eilen illalla.

Yks vaihtoehto on tietty sanoa, että "Emmä mitää läppärii o nähny" ja pitää koko vehje. Mutta se ei oikein käy, se taidetaan luokitella varastamiseksi. Eli nyt pitää kekata joku oikein hyvä keino

a) varmistaa, että tuo kyseinen kaveri todellakin odottaa läppäriä. Telecomilta tätä on ihan turha lähtee yrittää selvittää.
b) kertoa sille millainen arjen sankari sillä on naapurissa
c) kiristää vuoden ilmaset pitsat ja limoncellot siltä

... Ja mä satun tietämään että se ei puhu sanaakaan ingleseä. Snadi dilemma... Pysykää taajuudella niin päivittelen tänne tietoja kuin tässä sitten kävikään.

Tapahtumaton viikonloppu

Oikeastaan ainoa jännä juttu viikonlopussa oli kun käytiin duunikavereiden kanssa pelamaassa vähän keilapalloa, tai siis keilaamassa. Mulle ei löytyny sopivaa poltsia, joten jouduin käyttämään liian painavaa ja liian isot sormenreiät omaavaa palloa. Mun muksuna halkastu peukalo ei yhtään tykänny liian isosta kolosta siihen tuli joku kumma pikku verenpurkauma. Keilauksen jälkeen Alessio näytti sitten meille miten pelataan sitä Fusball peliä, eli sitä missä niitä ukkeleita pyöritellään tikuissa. Meitä oli 2 toisella puolella ja se pelas vaan vasemmalla kädellä... Turpaan tuli 6-1. Sekin on näemmä taitolaji, eikä tilanne vastannu ollenkaan Friends -sarjasta tuttuja kuvioita, missä pärjätään vaan vinhasti ukkeleita pyörittämällä.

Kylmää ja sateista. Oikeastaan aika hiton kylmää, kylmempää kun Helsingissä. Ja snögöö tuli kanssa ihan kivasti. Varesessa, joka on n. 200m korkeammalla jäi tienpintaan 5cm valkosta, ja liikenne oli kuulemma aivan sekaisin. Eilen ajellessa kotiin näky selkeesti jäisiä länttejä tiessä paikkapaikoin. Ajoin tosi varovasti, mutta eihän nää Fittipaldit jaksa takana odotella, vaan porhals ohi melkein samoin tein.


Tervetuloa Italian lämpöön...

Nyt sain sitten vihdoinkin siirrettyä tikulla kuvan tosta American Barin "snackseista" tähän blogiinkin. Eli tollanen määrä naposteltavaa + pastaa, joka ei vielä näy kuvassa yhden 4e tuopin hinnalla.



Ja kävin taas eilen nostelemassa pankista vähän rahaa vuokran yms maksuun. Ei taaskaan kysyny mitään henkilöllisyystodistusta. Argh. Ei todellakaan tunnu turvalliselta pitää rahoja tossa pankissa, ja kuulemma se onkin yks Italian parhaimmista. Uhhuh.

[edit] Tosin on mulla vähän napistavaa Telecom Italiastakin. Tilasin puhelinlinjan ja ADSL:n marraskuun puolessa välissä. Italiassa kun ADSLää ei saa ilman varsinaista puhelinlinjatilausta. Suomessahan et varsinaisesti lankapuhelinsopimusta tarvitse. Eli täällä kk-maksu on puhelinlinja + erillinen ADSL. Ok... Tehtiin se netissä duunikaverin avustuksella ja olin tyytyväinen ku lumiukko jääkaapissa.

Sitten ne lähetti tekstarin ja sanoi että tää ja tää on sun numero. Va bene. Seuraavaks tuli se soitto missä ne yritti myydä mulle langatonta puhelinta ja tietsikkaa. Ei kiitos. Seuraava steppi oli, että ne halus varmistaa että mulle voidaan ADSL modeemi toimittaa, johon vastasin Alession avustuksella että en tarvitse ADSL modeemia kun sellainen jo on. Selevä. Seuraavana päivänä saan soiton kuriirifirmalta, joka kysyy millon sen ADSL modeemin voi toimittaa (WTF?). Yritin siinä itsekseni jotain sössöttää että en tartte ADSL modeemia, mutta ku ei kaveri puhunu mitään enklantia, niin luovutin. Pidin vaan huolen etten ollu himassa ku yritti sitä mulle tuoda. Lällällää. Parit toimituslaput se liimas mun postilaatikkoon, mutta en kyllä aio hakea. Modeemi kun oli "ilmainen", eli toimitus ei maksa mittää, mutta 3e kk kuukausmaksu siitä tulee...

Pieni hetki rauhallisuutta... Sitten tulee taas soitto, jossa kerrotaan että mun numero onkin joku toinen, ja että mun pitäs soittaa johonkin numeroon siitä taloliittymästä. Mistäs hittoo mä puhelimen siihen pierasen, siis lankasellaisen? Onneks salibändikaverilta löyty lainaan. Soittelin, mutta eihän se mitään toiminu. Sitten saan soiton taas, jossa sanotaan että homma on bueno ja että mulla on nyt ADSL Free, vaikka tilasin ADSL 7Mega -liittymän. Freessä pitää maksaa jokaisesta tunnista. Onneks vastapäässä puhuttiin edes jonkin verran ingeleseä, joten sain sitten muutettua sen ADSL 7Megaseks, ja mulle todettiin, että "ens viikolla" (viikko sitten) homma on pulkassa ja voin alkaa käyttämään. Ja taas sain kuulla että mulla on numero vaihtunu (huoh).

Viime viikon lopulla soitettiin "ihan vaan varmistukseks" Telecomille ja kyseltiin että missä mennään. 3 eri numeroon soitto toi lopputulokseksi toteamuksen, että mitään ei voida tehdä ku liittymä on edellisen asukkaan nimissä (alko pikkuhiljaa keittämään). Lopulta saatiin homma siihen kuntoon, että sovittiin jonku asentajan käynti 15.12. ja asentaja sitten soitteli eilen ja vamisteli että 15.12. on ok.

Tähän vielä lisäks se seikka että joku automaattinen leidi soitteli mulle joka päivä n. 18.00 aikoihin ja kehotti mua aktivoimaan liittymää soittamalla talosta johonkin numeroon, mikä ei sitten toiminu + varmaan pari muuta puhelua tossa matkan varrella, jotka oon unohtanu.

Ja mä ku luulin et tää on pala kakkua, kun kerran linjat sun muut on jo valmiina talossa. Eip...

Uutiset ja sää

Uutisissa ei mitään oikeastaan. Eilen normipäivä, illalla reenit. Uudet addun tossut toimi tosi hienosti pelissä, ja nilkka ei nikotellu yhtään. Tarkoittaa siis että mulla oli aiemmin aika paksat tossut salibändin pelaamiseen. Vielä en vaihtanu "Janne Tähkä" lapaa mailaan, täytyy odotella että nykyinen lapa menee cacacs. Siinä tosin autto se, että yritin tehdä siihen kotkankynttä kaasulieden päällä. Ei ollu hyvä idea ollenkaan.

Sää: Lämmintä n 0,5 - 1 astetta ja RÄNTÄÄ! Oli jännä tänään ajella duuniin kun ei oikein tienny oliko noilla "pääteillä" liukasta vai tosiliukasta. Sivuteillä oli ihan selkeitä kohtia mitkä oli vielä jäässä, tai sellasessa jää/räntähuhmareessa ja jossa renkaat suti iloisesti. Viikonloppuna pitäisi kelien jatkua, ja jos lämpö tipahtaa yhtään alle nollan yöllä, noi tiet on totaalisessa tappokunnossa ilman nastarenkaita. Taitaa olla syytä pysytellä kämpillä koko viikonloppu. Alkuviikosta pitäs onneks taas vähän lämmetä, sinne jonnekin 4 asteen tuntumaan.

Pellettiuuni kämpillä on alkanu kettuilemaan mulle ja tappelin sen kanssa aika kauan taas. Kyllä se ny taas toimii, joten normilämmityksellä (kaasu) talo lämpeää sinne jonnekin 15-17 asteen tuntumaan, ja pelleteillä loput 1-2 astetta. Täytynee hakee lisää noita pellettejä, jotka onneks on täällä halvempia kun Suomessa.

Takas "lämpimässä"

Jaha. 4 päivää kotimaassa meni ohi hujauksessa. Kivaa oli tehdä tuntitolkulla lumitöitä viikonloppuna. Kämpän myyntitoimeksiantokin on nyt sitte solmittu. Saas nähdä kuinka käyp. Ei o ihan paras aika myydä asuntoa just nyt.

Tänne tullessa viikonlopun lumimyrsky vaikutti vieläkin lentoaikatauluihin ja lento oli 4h myöhässä. Varsin tylsää. Lento oli myös aika täynnä, mitä hämmästelin, kun kerran tiistaina lennettiin. Se olikin täynnänsä Japanialaisia mummeleita, eli joku BingoBongoryhmä oli lähtenyt Milanoon. Oli siellä jokunen alta 40-vuotiaskin, mutta yhteistä lähes kaikille oli, että kamerat räpsy niin HKI-Vantaalla kuin Malpensankin kentällä.

Suomalainen kolleega oli noukkimassa mua kentältä (Kiitos Marko) ja mentiin siinä sitten takas toimistolle. Mutta... Täällä on noi kulkuajat aika tarkkoja, ja mun kortilla ei esim. pääse klo 20.00 jälkeen enää sisään. Marko joutu sitten hakee mun autonkin ja skrabaamaan ikkunat jne. Oli vähän nolo olo.

Eli täällä Välimerellä on kylymä! Suomesta ku lähettiin oli jokunen plus aste. Milanossa taas oli jokunen astetta pakkasta. Ei sen näin pitäny mennä... Mä tulin tänne myös sen takia, että pääsee lämpimään maahan jossa palmut huojuu ja ukulelu soi.

Blogilepo

Jonkun tunnin päästä oonkin jo koneessa. Talvi tosiaan hiipii tännekin. Aamulla oli enää 4 astetta lämmintä, ja huomisella tääl tosiaa tipahtaa melkee 10 asteella.

0400 - 871773 oli sen mun orikinaali kotimaan numero.

Sitten asiaan: Italialaiset leipämakkarapaketit on pers... hanurista. Ei mee jakeluun miks ne pitää laittaa jumalattoman leveeseen muovipakettiin ja sillee "kivasti" asetella siihen. Se "kivasti" asettelukin on ihan nurinkurista. Paketti avataan esim vasemmasta alakulmasta, mutta päälimmäisin makkaraviipale on oikeassa yläkulmassa!?!? Eli jos haluu nätisti ottaa viipaleen pitää koko päälikelmu vetästä veks, joka tarkoittaa sitten sitä, että koko paketti pitäs syödä sutjakkaasti poijes, tai pakata se sitten johonkin muuhun astiaan ettei se kuivahda ihan täysin jääkaapissa.

Ite oon sortunu viime päivinä valmisruokiin, jotka täällä nyt on ihan syötäviä, jos vähän itse niitä maustelee. Paljoa täällä ei tosin noita Saarioisen maksalooratyylisiä paketteja löydy kaupoista. Viikolla aika on niin kortilla ettei ehi. Eilenkään en ehtiny syödä ku yhden leivän illalla reenien jälkeen. Aamiaista ei sitten tietenkään ehtiny tehdä, ja 12 aikaan olikin jo aikamoinen nälkä. Tuli sitte hotkittua safkat, ja nyt on olo kovin "ilmava". Tarttis saada jostain sordiino peppuun, kun vajaan tunnin päästä on yksikön kk-palaveri... Oikein hyvä kombinaatio kun alan taas kuitenkin nuokkumaan kesken esitysten. Tekee hyvän vaikutuksen kun alkaa nukkumaan ja piereskelemään toisten esitysten aikana. Huoh... cafe doppiota kehiin. Corretto olis kans hyvä, mut ei ehkä työpäivän aikana.

Keskiviikkona käytiin pelaamassa vähän bilistä ja keilailemassa duunikaverien kanssa. Kivaa oli. Parasta oli tietty se, että ite ei joutunu ajaa, ja samassa talossa oli panimoravintola. Ei kyllä ollu ruoka siellä oikeen mistään kotosin. Olin ihan täpinöissä kun listalta löyty kebabia, mutta pasteijan marjat se mitää kebabia ollu. Lihasuikaleita kyllä, mutta normaalisti kebabissa ei jänteitä yms sitkeitä paloja löydy. Tosta löyty. Mut olut oli oikein hyvää. Ja keilaradalla oli nappi+mikrofoni yhdistelmä mistä pysty tekee tilauksia baariin! Mahtijuttu.

Enää jokunen tunti ja pääsee SAUNAAN!!! AAAaaaahhhhh...

Lunta tulee

Tännekin!!! Ehkä. Perjantaina näyttää lämmöt tippuvan keskimäärin noin 10 astetta tuolta 14 hujakoilta 4 asteeseen. Aika huisia. Saas nähä miten nää paikalliset Fittipaldit oikein selviää taas jos tänne tulee valkonen maa, tai ehkä vähän mustaa jäätä. Bolognasta kotosin oleva Alessio on ihan kauhuissaan :-)

Skimbauksesta: Sci clubin osoite on

http://www.sci-club.eu/sci_club_euratom/Home/Home.html

Ja sieltä voi käydä kattelemassa mitä on tarjolla. Itse oon suunnitellu ottavani sellasen 5 retken paketin, jossa pääsee 4 eri kohteeseen tuolla Aostassa. Nuo on päiväreissuja, ja hinnaks tulee 36e/matka. Hintaan kuuluu myös hissilippu. Eli ei todellakaan paha. Todella paha siinä on, että joutuu heräämään aamulla ihan sianpieremän aikaan, jotta ehtii mukaan. Skimbakouluunkin olis päässy, mutta kuuleman mukaan ei kandee, ellei o ihan kuutamolla noiden lautojen kanssa. Kouluun meen sitten ku tytöt on täällä ja mennään yhdessä treenaamaan lumilautailua. Saapaha muksut nauraa isille ku se yrittää pysyä pystyssä.

Parit yöt enää...

Kelikameroissa näyttää oikeen muikeelta siellä Suomessa. Huomenna näkyy jo ehkä Korsonkin kuvissa lunta? Täälläkin on kuulemma luvassa ihan pakkasöitä viikonloppua lähestyttäessä. Mun pitäs jotenkin keksii mitä mä teen tolle talon lämmitykselle, jota ei voi oikein täysille jättää, mutta kämppää ei kyllä viittis pakastaakaan.

Kaikille tiedoks: Soittakaa mun vanhaan Suomen numeroon 21. - 25. välisenä aikana, sillä en viitti käyttää kallista Italian korttia kotimaassa. Siis se 0400 -numero.

Enää pari hassua yötä ja pääsee jäädyttää kannikkaansa sinne 4 päiväks.

Maanantai - enää 4 päivää ku pääsen taas Suomeen

Launtai iltapäivän näkymiä Lago Varesen rannalta.

Suomi kävi tosin viikonloppuna täällä ku Taitsu oli pikavisiitillä. Kelit oli "aika" hyvät. Lauantaina käveltiin läheiseen kauppakeskukseen 3,5 kilsan päässä järven rantaa pitkin. Oli shortsikeli, mun mielestä. Kaikilla paikallisilla oli poikkeuksetta toppatakki tai toppaliivit päällä. Auringon mentyä jemmaan kukkuloiden / talojen taakse tuli kyllä aika äkkiä vilu.

Taitsu järven rannalla

Illalla olikin sitten tarkoitus käydä Ikeassa. Tiedettiin vaan oikeastaan kaupunginosan nimi missä se oli, mutta löydettiin sinne lähistölle kuitenkin helposti. Siihen se helppous sitten loppuikin. Ikea oli näkyvissä, mutta ei saavutettavissa. Sahattiin sen edessä menevää katua varmaan 10 kertaa ees sun taas, kunnes tajuttiin että pitää mennä muka moottoritielle, mutta ei mennäkkään moottoritielle. Opasteet oli täysin vääriä, tai niitä ei ollu ollenkaan.

Kun vihdoin päästiin perille oli ovessa lappu että ne sulkeekin tänään jo klo 20.00, ja kello oli jotain 19.45 kun päästiin perille. Huoh... Ikean läpijuoksu ja mukaan tarttui snapsi- ja viinilasii, paistinpannuu ja tohveleita. Joidenkin tavaroiden hinta oli selkeesti kotimaisia halvempia, kuten vierassängyt. Ne pitää sieltä jossain vaiheessa käydä hakemassa. Nyt loppu aika, eikä ehitty oikeastaan kattella mitään... Mikä oli kait onni onnettomuudessa. Naisen kun päästää huonekalukauppaan, niin voi joutua köyhtymään aika äkkiä.

Sunnuntai menikin sitten löysäillessä ja auringosta nauttiessa. Lauantai-iltana oltiin ihan puhki ja silmä alko luppaseen jo siinä 12 paikkeilla, mutta sinniteltiin silti vähän pidempään.

Heitettyäni Taitsun kentälle kotona odottikin taas mukava yllätys. Ei lämpöä. Kaasuvehje oli menny taas pois päältä, tosin nyt sain sen omin konstein käymään ja kukkumaan. Paineet oli putkissa pudonneet ja lämmitin oli lopettanu hommat. Samoin pellettilämmitin rupes kettuilemaan enkä saanut sitä syttymään. Pitäs avata se ja kattoo mikä mättää, mutku ei tajua mistä sen luukun oikeen saa auki. No... Yö meni ihan mukavasti 2 peiton alla.

Statustietoja tulemisista ja menemisistä ja niin poijespäin

Oon Suomessa: 21.11. - 25.11. ja joulun alla 20.12. - 6.1.

Nykyinen osoite: Via Isola Virginia 14, 21024 Biandronno (VA). Löytyy nätisti esim. maps.google.com -osoitteesta. Sieltä voi kattella myös satelliittikuvia alueesta.

Blogilukijan lyhyt oppimäärä:
1. Luet blogia
2. On jotain mitä haluaisit tietää lisempää
3. Kirjoita KOMMENTTI blogiin!

Muita juttuja... Yöt alkaa kivasti kylmenemään, mutta jos päivällä aurinko paistaa, niinkuin sen nyt viikonloppuna pitäs, on mukavan lämmintä. Nyt viikonloppuna onkin sitten Taitsu täällä, joten saan ehkä kämpänkin siivottua... eh...

Aamulla joku tätsy soitteli Telecom Italiasta noista mun puhelinlinjoista ja ADSL jutuista. Hämmästyin kovasti kun pystyin ymmärtämään melkein kaiken mitä se mulle papatti, vaikka se herättikin mut. Vasta loppupuolella joutu totetamaan että non capito. Yritti myydä mulle langatonta puhelinta ja tietsikkaa...

Reenit alkaa sujumaan paremmin ja paremmin. Enää ei tunnu siltä että kuolema tulee pelaillessa, ja mailan lyhennyksen jälkeen homma sujuu senkin kanssa paremmin.

[Lisäys] Tänään tuli myös kutsu itsenäisyyspäivän vastaanotolle. Joku tosi pramee hotla Milanon keskustassa, jossa suurlähettiläs ottaa vieraat vastaan. Jokohan sitä nyt pääsis laittaa puvun päälle? Kertaakaan ei o särmähousuja tällä reissulla vielä tarvinnu.

Ja postailkaa niitä kommentteja! Ok?

Haipakkaa...

Koko loppuviikko näyttää sujuvan sutjakoissa merkeissä. Tänään on reenit, jonka jälkeen "päivällinen" (klo 21.30) Ispran keskustassa jossain uudessa mestassa. Huomenna luultavasti Texas Hold'em ilta duunikavereiden kanssa ja torstaina taas reenit. Sää hellii vielä tänään - on aika lämmintä ja aurinko paistaa.

Viikonloppuna kävin vähän kaupoilla kun ajattelin saada ton Pleikkarin vihdoinkin toimimaan (kun on tota ylimäärästä aikaa niin peevelisti). Kaupoilta ostin hehkutusta saaneen uuden kauhupelin. Eilen sitten sain sen vehkeen päälle ja toimimaan ja kas kuinka ollakkaan... Se halavatun peli oli täysin lokalisoitu, eli kaikki puheet ja ohjetekstit yms oli Italiaks. Pfff... Yritä siinä sitten saada in-game vinkeistä jotain tolkkua - menee vähän maku nopeatempoisesta kauhupelistä kun joutuu välillä sanakirjan kanssa tankkaamaan, että mitä hittoa jossain tietyssä kohtaa pitääkään oikein tehdä. Olishan se pitäny arvata että ei siellä enkkuraitaa oo edes valittavana, eli siis optiona.

Työviikon alku

Täällä oli pitkästä aikaa taas vähemmä sadetta viikonloppuna. Auringon noustessa lämmittämään terassilla pysty istuskelemaan ihan paitasillaan ja oli jopa vähän hikikuumaolo. Lauantaina siinä istuskellessa ihmettelin että mitä ihmeen rapinaa kuulu sellasen ruokokaton päältä, ja kissahan se siellä oli ottamassa aurinkoa ja lämmittelemässä. Kulkukissa tais olla kyseessä kun mitää kaulapantaa ei näkyny.

Viikonloppuna ei kuitenkaan ehtiny kauaa olla pihalla, sillä mestaruusliigan otteluita oli 2kpl. Toinen lauantaina illemmalla ja toinen sunnuntaina keskellä päivää. Harmi siis että joutu hukkaamaan hyvät kelit. Lauantaina tuli takkiin kirvelevästi 5-6, vaikka 10min ennen loppua johdettiin 5-3. Meille kävi ku Suomen lätkämaajoukkueelle. Pallo alkoi polttamaan lavassa ja vastustajan rynnistys tuotti tulosta. V-käyrä oli korkeella. Sunnuntaina sitten saatiin makoisa voitto. Tasoissa oltiin pitkälle 3 erää, mutta loppuminuuteilla ruåttalainen Gustav teki komeen maalin. Mun saldo? Ei pal mittää, ku näköjään oon jumittunu puolustajan paikalle. Ja nyt tuntu, että näistä läskeistä on jotain hyötyäkin ku noi laihanvikkelät juniorit ei oikein pärjää laitakahinoissa mun "massalle" :-). Pari kertaa sain sellasen kukkakepin sinkoamaan laidan yli...

Jengi on kyselly kuulemma talosta kuveja. Tossa jotain:


Näkymät yläkerran partsilta (se järvi on tossa keskellä)


Itse talo. "Snadi" lautanen katolla...


... Ja vielä kuva takapihasta. Huomatkaa todella järkevässä paikassa oleva autotalli...

Menneen viikon kirjoituksia, joita saan vasta nyt verkkoon

Perjantai-ilta on nyt sitten käsillä. Viikko meni hujauksessa ohi. Aika paljon jouduin tekemään kaikennäköistä taloon liittyvää byrokratiajuttua ja kaasulaitoksen toimistolla oli ilahduttavaa huomata, että ymmärsin lähes kaiken siellä keskusteltiin. Mun ei onneks tarttenu paljoa osallistua keskusteluun. Kaupungintalolla näin sitten yhden oikeen propellikäden. Jestas että kädet heilu kun se selitteli asioita. Jos mitään ei ois tajunnu puheesta, niin sokee olis pitäny olla jotta ei mitään olis ymmärtäny. Se mamma on varmaan haka siinä pelissä missä pitää näytellä tms joku juttu.

Nyt on siis sähköt, vesi ja jätteet hoidettu. Maanantaina pitää vielä käydä uudemman kerran kaasulaitoksella. Ja ens maanantaina vihdoinkin pääsen muuttamaan tästä luukusta veks. Se on kyllä tosin tietyllä tapaa harmi, sillä tänne samaan aikaan tulleet hemmot, joiden kanssa oon ehtiny ystävystyä jää tänne laitoksen viereen vielä budjaamaan. Täytynee ostaa pyörä, jotta pääsee käymään vähän paarissa sitten viikonloppuna niiden kanssa... Tai sitten kutsua niitä rillailemaan Biandronnoon.

Viime viikon tyttöjen reissusta jäi laittamatta vielä jotain kuvia. Käytiin yhdessä pikkukirkossa Lago Maggioren "rannalla", joka oli tosi mageessa paikassa. Sinne mentiin ylhäältä kaltseilta (suora pudotus alaspäin) n. 300 rappusta alaspäin. Ei voi oikein käsittää miten ne on sen sinne joskus 1100 luvulla rakentanu, siis sen ensimmäisen osan. Mutta tosi makeen näköinen paikka. Ja sää helli vielä sinä päivänä tosi kivasti. Tossa on pari kuvaa tosta mestasta.


Rappusia kävellen...


Itse luostari järven "reunalla"


Suhteellisen vanha viininpuristin [öh... siis rypälepuristin]

Ja tietenkin sen kirkon joku perustaja tms. oli muumioituneena siellä boxissa. Lasiboksissa. Oli tytöt hieman ihmeissään, ja nekin totes et "miks se on noin pieni". Eli se jäpikkä oli tosiaan lyhyt ku mikä. Hyvin näki että silloin joskus n. 1000 vuotta sitten ihmiset ei välttämättä ollu ihan yhtä pitkiä ku ne nyt on. Tän johtopäätöksen voi tietenkin vetää näkemällä vain yhden muumion. Tottakai...

Viikonloppuna onkin sitten edessä kamojen pakkausta taas pussukkoihin yms. Onneks en oo paljoa noita muita releita purkanu vaan on edelleen noissa laatikoissa mitä Suomesta toin. Ja sitten on siivous... Hö. Miksei me voitu saada sitä tönöä jo sillon kun piti. Sillon Taitsu olis voinu siivota sen ja silleen...

Ja jotain oikein positiivista raportoitavaa! Mun vessa on manattu. Eli joku jäpikkä kävi sen tsekkaamassa ja nyt se ei enää vetele itteään tasaisin väliajoin. En tiä laittoko se sinne jotain tiivisteitä, vai ottiko se raamatun taskustaan ja heitti parit manaukset. Hoo keers. Ny se on hiljaa.

Sitte vielä tosta Amerikan Baarista: Tsekatkaa ny tätä systeemiä. Yks bisse, ja ne tuo tollasen läjän kamaa pöytään, eikä kuvassa näy ees sitä pikkusta pasta-annosta! Oli pakko ottaa kuva. Vielä on tsekkaamatta se Milanon mesta, mutta ehkä senkin kerkii vielä. Nyt on sitä kaupunkia varten ostettu blingblingpaita ja kunnon kävelykengät. Noi kengät taitaa olla mun ekat ihan oikeet ja aidot sellaset. Niis on vissii nahkapohjaa ja sen sellasta. Oikein hyviä talvella, varsinkin lumella... Jota täällä ei vissiin tuu paljoa.

Viikolla ilmoittauduin myös hiihtokerhoon, ja eka matka Ranskan alpeille olis joulukuun alussa. Ja heti seuraavana viikonloppuna seuraava. Aika hyvä diili, sillä vajaan 200e hintaan saa matkat ja majotuksen jossain paremman luokan hotlassa (2 yötä). Nyt vaan pitäs hommata monot tänne ja ostaa uudet skimbat, tai uudet käytetyt tms. Hyvänä juttuna tässä on se, että toi Alessio on kans innostunu skimbaamaan (ihan suksilla) ja haluaa mennä myös lautakouluun. Mä kans!!!

Ne jotka tota skimbaamisjuttua miettii, siis teistä lukijoista, niin Aosta on toi lähin mesta ja sinne on matkaa noin 2h ajon verran. Rinteitä pitäs olla jotain 600km verran tossa mestassa muistaakseni. Laitain linkit sivuille kunhan jahka jos muistan. Ja hiihtolomalla (helmikuun 21-28 tms) täällä järjestetään viikon reissu jonnekin. Tohon hiihtoklubiin liittminen maksaa 33euroa, ja jos ton haluaa käyttää hyväkseen, niin ei muutaku KVG (kato vi**u googlesta) Euratom sci club. Pitäs löytyä. Tällöin voi siis lentää Malpensaan, mistä mä voin noukkia, jättää kamat mitä ei tartte meille, ja lähtee viikon hiihtoreissuun. Tulee todennäköisesti huomattavasti halvemmaks ja saa parempaa majotusta kun mitä 1 viikon skimbamatka Suomesta käsin hoidettuna tulis kustantamaan.

Ja vielä yks asia. Italiasta saa myös hyviä viinejä edullisesti (tää on varmaan yllätys kaikille). Nyt just siemailen Nero D'avolaa (Sisilia), joka makso kaupassa 2,39.

Eilen kirjoitettua ajatuksen virtaa...

Tätä kirjoittelen nyt sitten uudessa kämpässä, jossa on tullu nyt jo oltua melkeen pari viikkoa. Kiirettä on pitäny noin silleen suhteellisen hyvin.

Viime viikonloppuna kävin hakemassa vähän kalustetta ja rompetta tähän uuteen mestaan. Lauantaina ostelin turhaketta ja sunnuntai aamupäivällä huonekaluja ja kasailin sitten niitä loppupäivän. Paikallinen Ikea eli Conforama, josta kamat kävin hakemassa oli ihan ok liike. Hinnat tuntu olevan Suomea edullisempia ja bongasin yhden aivat totaalisen tajuttoman hyvännäköisen työpöytäsysteemin sieltä. Sitä en tietenkään ostanu, vielä. Mukaan tuli keittiöön "baari"pöytä ja 4 tuolia ja olkkariin pöytä jonka just äsken sain kasattua (nyt on torstai ilta).

Jännääkin on ollu. Eilen oli kiva ukonilma. Ikkunat helisi ja silleen. Vessassa käsiä pestessä en tajunnu muksei tuu lämmintä vettä. Keittiössä kokeillessa sama juttu. Hmmm... Ei ku klitsuun ihmettelemään ja niinhän se kaasulämmitin oli menny off-line. Ei inahtanukkaan. Huono homma siinä on se, että se sama pömpeli tuottaa lämmön tähän taloon. Ja sillon olikin jo vähän viileetä. Ei auttanu mikään mitä tein, ja kaikki näytti muutenkin olevan ok. Eiku pellettiä pellettitakkaan olkkarissa ja jättää se yöks päälle. Yö oli oikeastaan kiva, ku nukku parin peiton alla ja muuten oli viileetä. Nukku ehkä vähän paremmin ku aiemmin. Aamulla oliki sitten aika kalsa niissä huoneissa, joiden ovet olin jättäny kiinni.

Piti siis kutsua korjaaja, joka tuli onneks paikalle illalla. Siinä se sitten purki vehjettä ja mutisi itsekseen. Aika monta "Katsoa" tuli siinä. Lopulta se totes että joku piirilevy oli kärähtäny, ja lähti hakee sitä. Lopulta se sitten sai sen toimimaan ja mä köyhdyin 250 euroa siitä hyvästä... tana. No... Nyt ainakin pääsee suihkuun.

Hyvä homma tässä kämpässä on, että ostin edellisiltä asukkailta kasan tavaraa (mm. keittiö) ja nyt on telkkari. Telkusta näkee sitten paikalliset analogiset kanavat, kunnes hommaan Canal Dikitaalin kortin, jotta näkee Suomen kanavat (joo-o, lautanen on katolla ja se on suunnattu siihen satelliittiin, josta näkee ämteevee3t sun muut). Mut voi ziisus sentään noita ohjelmia! Ne on aika sanoinkuvaamattomia. Ne pitää nähdä, jotta tajuaa kui ihmeellisii ne on. Nytkin tossa menee joku ohjelma, jossa 2 jamppaa jorisee jotain ihmeellisiä, tekee pieruääniä ja toisella on koira sylissä. Ja just äsken joku 100kg mamma kävi jollain catwalkin tyyppisellä neonlattialla vähä hyllyttämässä itseänsä. Hepskukkuu sanon mä. Eilen tuli joku kotivideomoka juttu, jossa juontajana oli hehkee 25v mimmi vähissä vaatteissa (ei siis mitään pahaa), mut sen "juontajapari" oli joku ihmeen lasten pehmoleluasuun puettu vanhan äijän äänellä varustettu "ilmiö". Ja onko tässä massa visailuja ja kilpailuohjelmia... hmm... Jep, melko monta, pelkästään noilla 5 kanavalla mitkä näkyy nyt ilman digipoksia.

Alkaa tää muutenkin sujua. Pankissa oon käyny ja hoidellu hommat ihan paikallisella murteella, samoin kaasulaitoksella ja tänään kyllä tajusin aika paljon mitä se kaasulaitekorjaushemmo mulle höpis. Tosin se höpöttikin ku vähäjärkiselle nosti ääntä ja puhu tooodeellla hitaasti ja käytti yksittäisiä sanoja. Piti sit sille sanoa, että kyllä mä jo jotain Italiasta ymmärrän, vaikka en sitä vielä pal caccaacaan osaa puhua. Ja siis ymmärsin paljon myös sen jälkeen ku alko puhuu normaalisti.

Ja täällä sataa ja sataa ja sataa ja sataa ja välillä ukkostaa. Viikonlopuks pitäs onneks tulla kohtuullinen keli.

... Ja kumma juttu. Alkaa jo tympiä toi työpaikkaruokalan ruoka. Ei olis uskonu. Se on kuitenkin noin 50x parempaa ku Amica yms muut hötöt, mut kun se on aina lähestulkoon samaa, ja maut ei paljoa vaihtele. Se mitä tässä maassa kaipaa on kunnolla maustettua (tulista) ruokaa. Sitä ei oikeen saa mistään. Tänään tosin söin aasia... Ja lehmän mahalaukkumuhennosta on tullu tosiaan kanssa maistettua. En tykänny. Täällä tosiaan käytetään lähes kaikki mitä eläimestä irti saa...

Kylmää

Ok. Ei vieläkään mahista laittaa pidempää juttua tänne. Kämpillä ei ole ADSLää eikä muutakaan nettijuttua.

Täällä on KYLMÄ! Katoin äsken säätietoja ja Isprassa 7 astetta ku aamupäivällä Vantaalla oli 10 astetta. Brysselissä 4 astetta. Onneks lämmöt nousee viikonloppuna ja ens viikolla.

Tänään pitäs mennä huonekalukauppaan hakemaan jotain mööpeleitä että pystyy edes syömään kotona istualtaan muualla ku sillä yhdellä rähjäsellä soffalla. Ja mattoja pitää ostaa... Kivilattiat ja 10 asteen lämmöt ei o hyvä yhdistelmä.

Täällä on satanu tauotta maanantaista lähtien, ja loppua ei näy. Ens viikon keskiviikkonakin pitäs sääennusteen mukaan sataa...

Vähän väliaikatietoja

Laitellaan huomenna vähän enempi juttua, mutta nyt täytyy hehkuttaa että oon muuttanu uuteen kämppään. Kertaakaan en o sitä vielä "omassa omistuksessani" nähny päivän valossa kunnolla ku täällä tulee pimeetä siinä 6 kieppeillä. Ja pimee on tosi pimeetä.

Sadekausi on myös alkanu. Seuraava viikko pitäs olla pelkkää sadetta. Ja sitä vodaa tulee tosiaan aivan tolkuttomasti. Olen kuulemma Italian sateisimmalla alueella. Kiva että ne kertoo sen nyt...

Huomenna pääsen taas piitkästä aikaa reeneihin. Mutta ennen reenejä laitan vielä vähän juttuja männäpäiviltä ja kuvia aurikoisemmasta ajasta, jota joudutaan kuulemma odottelemaan seuraavat 6kk. Huoh.

Jatketaas - yleisön pyynnöstä

Viime ajat meni näpsästi tyttöjen kanssa. Perhe vietti täällä 10 päivää, ja onneks oli aika hiton hyvät kelit. Oikeastaan yhtenä päivänä oli cacca sää, mut sillon me lähettiin Sveitsiin törsäämään. Nyt on Taitsulla ja tytöillä sitten Armaania kanssa. Vähän pitäs meidän aikuisten laihduttaa, jotta ne rytkyt näyttäs "sopivilta".

Pyörittiin lähiympäristössä muuten. Mimmit meni aina iltapäiväks rantsuun puuhailemaan. Toivottavasti niillä oli kivaa... Jenni tosin totes ettei se haluu muuttaa Italiaan. Pitsaa ja pastaa ne sitten söi loppuvuoden tarpeiks.

Ekana viikonloppuna käytiin Lavenossa, tällä kertaa mentiin sitten ylös.

Hissi oli aika jännä...

Hissillä pääs n. 1100m korkeuteen ja näköalat olikin sitten sen mukaset. Harmi, että varsinainen kamera unohtu himaan, ja joutu näpsii kuvia tolla iPhonen kököllä.

Tässä sitten myös ekalta viikonlopulta todisteita Italian mestaruusliigan ensimmäisen kierroksen peleistä...


Loppuviikosta pääsen sitten muuttamaan varsinaiseen kämppään. Kiva kiva. Paitti että multa puuttuu ruokapöytää, tuoleja, kaappeja ja ties mitä. Onneks on joku Ikean rautasänky missä voi ensimmäiset yöt kärsiä.

11.10

Taitsu ja muksut on ny ollu täällä torstai-illasta. Ihan kivat kelit onneks on tullu tänne vaihteeks. n. 22-24 astetta lämpöö päivittäin. Illat tietty viileempiä.

Eka Italian mestaruusliigan ottelu takana myös. Turpaan tuli oikein kunnolla. Huoh...

Nyt on blogi lepo vähän aikaa lepo. Ei ole aikaa kirjoitteluun työn ja perheen välissä. Ehkä sit taas 20. päivä alkaa lyyti kirjoittamaan.

Menneitä muistoja - menneitä päiviä 7. ja 8.

Näin ne päivät vaan kuluu. Enää ei ole niin paljoa ihmeteltävää täällä kuin oli alussa, joten eipä tässä samojakaan asioita jaksa toistella. Tai...

Nyt alkaa sitten ulkona taas lämmetä. Ihan kiva, paitti että kun sisällä on lämpö päällä, tulee tänne kämppään sitten taas jääkaapin sijaan sauna. No... Ei asiat sentään vielä noin pahasti ole, mutta viikonlopuks on luvattu yli 20 asteen lämpöjä. Hitsin hienoa, jos kelit pysyy hyvinä, niin pääsee tytöt nauttimaan "etelästä". Täytyy sitten vaan päästää ylimääräset lämmöt ulos... Ja tästä asiasta just naurettiin Bogdanin kanssa. Vieressä on tutkimuslaitos (siis se missä mäkin teen töitä), joka tutkii mm. ilmastonmuutosta ja energia-asioita jne. Naureskeltiin vaan siinä, että tulis "field tripille" n. 10m aidan toiselle puolelle niin näkis kuinka hyvin homma toimii. No... Eiköhän ne sen itsekin tiedä, kun täällä asuvat.

Tänään söin sitten ruokalassa ensimmäisen Cannelonin, siis sen herkun mitä kaikki mafioosot aina tykkää syödä ameriikkalaisissa elokuvissa. Ei ehkä ollut autenttinen tjsp, eli mä en ainakaan todennu sitä mitenkään ylivoimaiseksi / ihmeelliseksi herkuksi. Ihan ok jälkkäri. Sellanen kovan vohvelirullan sisällä vaahtoa tms ja suklaachippejä oleva jälkkis. (huikea yksikertaistus, mutta siltä se mun mielestä vaikutti)

Duunikavereiden kanssa todettiin, että ei jakseta kokata illalla, ja lähdettiin kauppareissun jälkeen American Bariin, jossa tällä kertaa saatiin sitten ne pastajututkin eteen. Pienihän se oli kun mikä, mutta niiden pikkuleipien yms kanssa oli kyllä todella mukava lisä oluen kera. Ei tarvinnu kokata.

Eilinen (tiistai) menikin sitten siivouksessa. Piti vähän siistiä paikkoja kun perhe tulee huomenna tänne. Toivottavasti toi vuodesohva toimii... En oo kokeillu sitä vielä kertaakaan. No... Jos ei toimi, niin tytöt saa nukkua meidän vieressä / välissä. Voin vaan kuvitella kuinka kivaa tulee olemaan ku ne herää siinä 6 aikoihin tohon mun autonomivessaan tai huutaviin putkiin, jos joku yläkerran naapuri keksii käydä valuttamassa vettä aamuyöstä, hanasta siis. Niinku. Siis. Junou...

Yks asia myös mikä on tullut absoluuttisen selväks, on että älä lähde Italiaan ilman sanakirjaa. Esim. pesukoneen käyttö on vähän hankalaa, kun ei tajua muuta kuin celsiusluvut valintanappuloista. Parit pyykit on menny vähän pieleen, mutta ei onneks mitenkään peruuttamattomasti. Yks pyykkikerta jäi "vähän" märäksi, kunnes tajusin että olin pessy kalsonkeja "villa" -asetuksella, joka siis ei käytä linkousta. Ja jostain kumman syystä nää paikalliset vehkeet pesee pyykin n. 30 minuutissa, jota ei voi oikein ymmärtää... Kunnes vetäsin yhden pyykkikerran uudelleen ilman pesuaineita, ja ihan selkeesti näin, että huuhtelunkin jälkeen vaatteisiin oli jääny pesuainejäämiä. Sitten vaan tulkkaamaan niitä sanoja siinä etupaneelissa ja säätämään hommat kohdalleen... Siis minähän en manuaalia lue (jonka löysin tänään - ja vielä englanniksi...)!

Opin tänään baarissa myös että turpaanvedon ja (juoma)lasin välillä on vain "hiuksenhieno" ero, mutta tämä siis Italialaiselta kolleegalta. Vaihda hellä p (eli b) kovaksi P:ksi ja yksi e a:ksi, niin voit kysyä baarimikolta "vetäisitkös mua turpaan?" ku pitikin sanoa että "saisinko lasin?"... Ja ei - nenään ei sattunu.

En glass, ett glass... Ja kumpi se lasi nyt olikaan... sanoo jätskitötterö kädessä kävelevä hölmistyny suomalainen turisti ruåttalaisen pubin tiskillä.

Viikonloppu - aurinko paistoi

Eli viikonloppu takana. Ihan kivat, joskin vähän viileet kelit oli. Silti päivällä pysty kyllä shortseissa sompailemaan. Paikallisilla oli luonnollisesti päällä villistä ja fleesee ja taisin mä jopa pipojakin nähdä. Lauantaina käytiin järven toisella puolella toisessa provinssissa ja taas buli bongattua Outlettei. Tuli sitten sieltä ostettua talvitakki mukaan 49 ekellä. Ihan hyvä hinta Serkio Takkiinin rytkystä. Muksuille oli kans takkeja, mutta eihän niitä pysty ilman kokeilua ostamaan, kun täällä ei tunneta senttejä lasten asusteissa. Ne on joko jotain kryptistä "6-7 vuotiaille", tai "Junior M". Mukaan tarttui myös silitysrauta ja leivänpaahdin paikallisesta Tarjoustalosta. Nyt vaan taas pitäs hommata adapteri sähköjohdolle, kun tällä on tää oma töpselikulttuuri ihan kokonaan.

Illalla käytiin sitten Bogdaneiden kanssa syömässä. Ekaks mentiin American Bariin tossa lähellä. Vallan hulvaton! Tilattiin yhdet bisset ja täti toi siihen sitten oheen sipsii, leipää, antipastii jne. Ja kaikki sillä bissen hinnalla. Oltiin menossa viereiseen pitseriaan, joten lähettiin niiden jälkeen, ja kassakaveri kyseli etteks te vois jäädä vielä vähäks aikaa ku ne oli just tekemässä meille jotain pasta-annosta... Siis hä??? Milanossa kuulemma on mestoja, jossa maksat bissestä, mutta buffetti onkin sitten vaasti käytettävissä.

Sunnuntaina kävin sitten pohjoisessa. N. 20km päässä oleva Laveno oli aikalailla siistin näköinen mesta. Näkymät Alpeille oli silmiähiveleviä ja siinä kylässä oli ihan oikee rantabulevardikin. Sinne ajaminen oli taas tätä jännää mutkatien ajamista, jossa 750 kuutioiset kakspyöräiset ohitteli jatkuvasti, vaikka tilaa ei juurikaan ollu, eikä sen puoleen näkyvyyttäkään.

Tänään sitten tuli Ski Clubin ohjelmakin. Ekat laskut olis joulukuun alussa Ranskassa, ja seuraavat sitten jossain tässä lähellä. Val'deOstaan (vai mikä se nyt oli) on n. 2h ajomatka ja sieltä tosiaan pitäs löytyy enemmän laskettavaa kun Messilässä. Eli siihen on liityttävä. Saa kuulemma edukkaat matkat + majotukset ja edukkaita päivämatkoja näille lähi"nyppylöille".

Viikonloppua odotellessa hajotetaan paikat

Viikon viimeinen työpäivä. Tietyllä tapaa hyvä, mutta toisaalta edessä on taas yks viikonloppu ilman mun kolmee tyttöö. Onneksi on salibandy. Joka sekin pissi aivan täydellisesti tänään... Pystyin pelaamaan vierasmatsista vain puolet ja sen jälkeen tuska polvessa ylitti kipukynnyksen. Hienoa kuitenkin oli että hävittiin vaan n. 15 - 3 joukkueelle, joka tuli Sveitsin divisioonista. Eli se mitä mulle kerrottiin oli, että Italian mestaruusjoukkue ei ole ihan samaa tasoa, ja tää oli eka kerta ku nää jätkät pelas isolla kentällä, siis meidän jätkät. Jos taidot kehittyy tätä tahtia, meillä vois olla ihan hyvät mahkut jopa mestaruusliigan playoffeihin, ehkä jopa loppupeleihin, jos ne Rooman svedut vaan jaksaa lähtee tarpeeks usein lomille kotomaahan.

Eli nyt on vähän isompi huoli huollettavana. Polvea ei viittis menettää, ja tähänastisista hajoomisista se on pahin, valmentajakin määräs mut lepoon melkeen viikoks. Ei voi väittää vastaan, sen verta paha on kipu juostessa..

Viimesessä vaihdossa meinas jalka pettää alta kun hyppäsin kehään, mutta onneks sen jälkeen adrenaliini hoiti homman himaan, eli +- tilasossa sillä vaihdolla ei tullu takapakkia ja sain jopa yhden kunnon vedon kohti vastustajan ylämummoa. Vahinko vaan että se meni n. 35,7 senttiä yli.

Pelin jälkeen katottiin vastustajien kamoja, ja niilä oli oikeen sellaset pehmustetut mailakassit samaa väriä ja mallia jne. Eli ne oli aika Pro jengiä. No... Niinhän ne meitä pyörittikin. No meki otetttin Pro elkeet ja mentiin vetää pitsat naamaan ja bissee niin pal ku kukin uskals ottaa. Eli Italiassa oli aiemmin löysä rattijuoppokulttuuri, mutta ei enää. Jos menee yli 0.45, niin sitten jäädään juttelemaan karabineerien kanssa ja minimi kortin menetysaika taitaa olla 6kk. Kuulemma noin 2-3 vuotta sitten oli ihan ok lähtee himaan ajelemaan yhden viinipullon jälkeen, mutta jostain kumman syystä (rattijuoppojen aiheuttamat kuolemant) vaikutti tähän, ja nyt voimassa on paljon tarkempi kontrolli... Mutta... Senkin kiertämiseen on keinot. Karabinieerit on passissa lähestulkoon aina samaan aikaan samassa paikassa. Eli jopa auton parkkerauksella on täällä merkitystä, sillä jos laitat sen oikeaan kohtaan kiertoliittymää, niin et joudu menemään jokailtaisen karabineeritarkistuksen läpi... [edit: Tää ei siis tarkoita sitä että mä alkaisin tota harrastamaan, vaan miten tää mentaliteetti ja kulttuuri täällä toimii]

Pitää vissiin hommata fillari ja joku tosi valokas kypärä...

Pankkijärjestelmä toimii sittenkin - Torstai

Tänään meillä on / oli vieralevana kaverina joku puolalainen hemmo. Fiksu jamppa ja ties mistä puhu. Mutta hitto että se puhuu pitkäks mieheks kimeällä äänellä. Kuulostaa ihan siltä kuin sillä olisi äänenmurros vasta tuloillaan. Muuta jänskää ei sitten duunissa tapahtunutkaan.

Illan reeneissä sitten otettiin "iisisti" ja ehkä huomenna paikat on vielä ehjinä. Nyt on tissit vielä vähän pipinä eilisestä punttireenistä, jonka onneks osasin ottaa suht iisisti näin ekakertalaisena taas vähään aikaan. Huomenna oliskin sitten peli Sveitsiläistä jengiä vastaan ja sen jälkeen koko poppoo lähtee johonkin paikalliseen pitseriaan iltapalalle, n. 22.00 aikaan. Eka matsi siis tulossa. Toivottavasti saadaan edes vähän maaleja tehtyä. Vastustajajoukkue on kuulemma aika pirun kova.

Ja tänään oli jopa tapahtunut taas ihme: Mun paikalliselta pankkitilitä oli hävinny rahaa, ja se olikin ilmestyny kotimaiselle tilille. Halleluja! Ja se onnistui täysin näyttämättä mitään henkkaria tms. En vieläkään jaksa oikein ymmärtää tota touhua. Ei siis parane paljoa mennä kertoilemaan tilinumeroaan. Kenellekään.

Ja ne oli tehny ruokalassa emämokan. Olivat laittaneet parmetsaania tonnikalapastaan. Miten ne voi? Eihän sellaista voi syödä! Herranjumala sentään, mihin tää maa on menossa? Päätin sitten kruunata ton mokan ottamalla capukkiinoa iltapäivällä. Katoin kuitenkin tarkasti ettei kukaan vaan nähny, ja jemmasin sen käsilläni viedessäni sen toimistoon... NOT.

Nyt sitten koisaamaan, tai ainakin yrittämään. Putket kuitenkin viheltää taas, ja kolisee ja toi mun haamuvessa varmaan päättää taas vetää ittensä sopivasti siinä vähän ennen kuutta. Onkohan sillä ikävä ihmiskosketusta? Jos se pönttö haluaa vaan huomiota? Mä en oo ehkä istunu sillä tarpeeks...

Vähän myöhässä, mutta näin meni viime keskiviikko

Keskiviikko... Hmmm. Eka kertaa punttiksella. Ja taas lävähti kulttuuri päin pläsiä. Suomessa punttiksella pyyhitään omat hiet poijes paperilla ja desinfiointiaineella. Täällä jokaisella on mukana oma pyyhe, joka sitten heitetään istuinten ja selkänojien päälle. Kyllähän se alussa auttaa, mutta jahka oot hikoillu omat paidat läpimäräks ja pyyhkeen myös, niin taas on penkit ja selkänojat märkiä. Mutta ehkä se on vaan nää skandinaavit jotka hikoilee kuin pienet siat. Oma paita meni märäks alkulämmittelyssä stepperissä (joo-o, käytin stepperiä). Ja "soutulaite" on täällä semmottis vempele, jonka edessä istutaan ja käsillä tehdään pyörivää liikettä, eli vähän niinkuin huitoisit käsiä edessäs kehoon nähden 90 asteen kulmassa pyörivin liikkein. Saas nähä millaset täällä on ihan oikeet soutuveneet...

Parasta oli kuitenkin keskiviikkona kun tulin "Kotiin". Olin vetäny metalliset suojasäleet veke pois ikkunoiden edestä päiväks, kun toivoin että aurinko edes vähän lämmittäs tätä jääkaappia. Kotiin tullessa odottikin iloinen yllätys: Lämmin asunto. Siinä sitten taputtelin itseäni selkään että olenpas mä sitten viksu jäpikkä. Kunnes pääsin ikkunan eteen ja totesin että onpas kuuma. Ne penteleet olikin laittaneet lämmön päälle! Ei tarvinnu vetää takkia pitkähihasen päälle, tai olla peiton alla sohvalla löhötessä. Pysty oleen vaan ihan normivaatteissa. Oi tätä onnea...

Tiistai on sitten väsypäivä... tanan putket.

Nyt sitten jo eletään tiistaita. Jännää tässä päivässä oli:

- Meinasin jäätyä aamulla kun kömmin parin peiton alta.
- Polvi meinas pettää alta eilisten treenien jälkeen. Mun on pakko hakee siihen joku polvituki, jotta voin pelata matseja ees jotenkuten. Ikä ei todellakaan tule yksin näemmä. Duunikaveri ties kertoa, että Lavenossa on joku sporttisoppi, josta noita vois saada. Muuten täytyy odottaa että mun tytöt tulee tänne ja tuo mulle Instrun polvituen tai kaks. Oli sporttisoppia tai ei, meen sinne varmaan viikonloppuna. Siellä on joku köysäratahissihässäkkä, jolla pääsee jonkun nyppylän päälle, josta on muikeet näköalat. Täytyy ottaa kuveja ja laittaa tänne teidän ihmeteltäväks.
- Päivä oli tuskainen kun olin taas heräilly yöllä viheltäviin putkiin ja ties mihin. Vessa veti ittensä taas siinä 5 aikaan.
- Juteltiin jännästä duunihommasta, ja jouduin ihan oikeasti hakemaan tietoa verkosta, niinkun ihan tota noista tieteellisistä artikkeleista, niinku. Tulevina viikkoina ehkä jopa oikeasti tekemään tutkimusta. Hui...
- EU byrokratia jaksaa yllättää. Tänään klo 16.50 tuli meili jossa muistutettiin että tiettyjä juttuja pitää tehdä viimeistään kuukauden sisällä palvelukseen saapumisesta. No... Oli meillä uusilla kavereilla siinä 10 min oikeastaan aikaa sitten. Hmph...
- Fazerin sininen, jota ostin kentältä mukaan oli menestys duunissa. Jengi tykkäs oikein kovasti suomalaisesta sukkelista. Piti oikein vielä erikseen sanoa, että siinä ei käytetä kiinalaisia maitovalmisteita (toivottavasti ei käytetäkään...). Yhden ruisleipäpaketinkin diilasin jo eteenpäin. Pitäsköhän alkaa tekee pisnestä Oululaisen jälkiuunileivällä...

Nyt kun roudasin kotoota tänne paistinpannun ja 8 tiskiharjaa (joo-o kahdeksan! Tai no... yks vaihtovarsi ja 8 päätä), niin kelpaa paistella piffejä. Vitello, eli vasikanliha täällä on aika halpaa, ja myös hyvää. Siihen lisukkeeks jotain vihannesta, niin hyvä ilta-ateria on valmis. Ruoka vaan tuppaa jäähtymään äkkiä tuolla "kotona". Mistäköhän se johtuu...

Eiku a domani vaan...

Paluu uuteen "kotimaahan"

Back to work...

Tätä kuvaa kelpaa näyttää. Nurtsi on kotona lähteny kasvaa oikeen kivasti. Alkaa näyttää ihan oikeelta talolta / asumukselta.


On taas yks duunipäivä takana, ja yhdet salibändiharjoitukset. En o vielä syöny mitään illalla, ja kello on jo 23.00. Nälkä on kohtuullinen...

Eilen kun ajelin Malpensan kentältä takaisinpäin n. 5km ennen Ispraa jossain kylässä oli festarit tms. Jotain pyhimystä tms siellä juhlistettiin, joten tie oli kylän läpi poikki. Kiertotie alkoi vakuuttavasti: Jotain tosi pientä kuratietä (hiekka) välillä peltojen keskellä ja välillä niitten sisällä (tiepinta 1-2m alempana). Edessä ajo joku Hyundain katumaasturi, ja näin että katosta roikku joku LCD näyttö, josta tuli jotain ohjelmaa. Takapenkkiläisillä oli kivaa, ellei se kuski sitten katsellu sitä. Iso maasturi meni aika haipakkaa just sen maasturin levystä tietä. Onneks sitä ei kestäny kauan, hiekkatietä siis. Seuraavaks päästiin asvaltille, joka oli vaan vähän leveempi kun 1 auto, ja se oli 2 suuntainen!!! Eli paras strategia oli ajaa maasturin perässä, ja jos se alkoi jarrailla, ties että joku on tulossa vastaan. Hyvin toimi. Ohitukset oli tosin aika hitaita. Sitten päästiin vähän leveämmälle tielle, jossa ehkä 2 autoa pystyy toisensa ohittamaan kohtuullisesti. Mutta se tie meni vihreen tunnelin läpi, eli metsaa kummallakin puolella tietä, ja oksat ja lehvästöt peitti täysin taivaan. Jännä kokemus. Ja tietysti ajettiin aika kohtuullisella nopeudella. Ton kokemuksen jälkeen täytyy sanoa, että GPS oli joka sentin arvoinen. Ei ollu paljon opasteita noilla kärrypoluilla miten päästä takaisin Ispraan, tai Cadrezzate:n joka on seuraava kylä Isprasta.

Tänään maanantaina sitten tajusin / keksin / ymmärsin miten tätä kylmyyttä parhaiten sietää. Väinöt tai Ainot kehiin! Kun hikisukat ei kosketa tohon -20 astetta olevaan lattiaan, tää oleminen on jo ihan siedettävän rajoissa.

Huomannette hienon logon tossuissa...

Mutta ei mitään toivoa siitä että vois patsastella niinkuin kotona Suomessa, eli teeppari+kalsarit+toinen käsi kalsongeissa+toinen käsi kaljapullossa. Nyt se käsi pitää tunkea verskojen tai varkkujen alle. Ja koska mulla ei ole täällä telkkua, on kaukosäädinkaipuu korvattava jollain toisella esineellä ja empiiriset testit on osoittaneet, että olutpullo tai tölkki on hyvä varuste. Ja nyt oon löytäny vihdoin oluen, joka on juotavaa ja maksaa vaan 2.50 / sixpäkki. HipHei.

Pankkiasiointiakin on nyt harrastettu. Menin tekemään kansainvälistä siirtoa, ja kirjotettuani sen lomakkeen ojensin sen pankkineidille. Se tarkisti sen, ja sano että kaikki on ok ja katto mua sen näköisesti että "nyt voit juippi kalppia muualle". WTF??? Missään vaiheessa ei kysytty henkkaria tai mitään todistetta henkilöllisyydestä. Riitti oikeastaan että ties paikallisen tilinumeron. Uhhuh... Ja jos yhtään oikein ymmärsin edellisten asiakkaiden asiointia, niin nekin nosti rahaa vaan sanomalla tilinumeron, kaikkien muiden kuullen. Major WTF!!! Taidan hommata tänne munalukolla varustetun patjan, jonka alle voin jemmata kaikki fyffet... Parasta tässä on se, että Internetissä et voi kuulemma kansainvälistä tilisiirtoa tehdä, koska se on turvatonta (nettipankissa käytössä käyttäjätunnus, kertakäyttösalasana ja salasana). Suht LOL hommaa.

Suomesta ostettu uus Exelin maila oli kyllä tosi hyvä tänpäivän reeneissä. Tuntu että pallo pysy paljon paremmin siinä lavan lähettyvillä kuin vanhemmilla mailoilla, eli ei pomppinu samoin tein minne sattuu. Lähettyvillä tarkoittaa vielä n. 2m sädettä pelaajasta meikäläisellä. Ehkä jonkun kuukauden jälkeen saan kutistettua sen alta metriin. Nyt on myös palloja, joten voin reenata sitä ilmaveivii puolenyön aikaan. Naapurit tykkää...

Nyt ruokaa... "Lihakset" huutaa rakennusainetta.

Uusia yhteystietoja

Eipä se enää jostain syystä toimikaan tuo Soneran SIM. Lisäksi: Jouduin vaihtamaan Wind operaattorin SIMin Vodafonen korttiin, koska Wind ei tarjonnut oikeastaan mitään data yhteyksiä tolle iPhonelle. Nyt siis on myös uusi numero. Windin numero tulee sitten Taitsulle käyttöön, jahka se Italiaan ehtii. Päivittäkää siis numerotiedot: Mun uusi numero on +39 345 6001667. Ja uusi osoite tulee olemaan lokakuun puolestavälistä (noin) Via Isola Virginia jotain.

Keskiviikko 24.9. (Varoitus - kakkaa sisältävää tekstiä)

Koko viime viikko ollut aika pirun kylmä täällä, ja ongelmia aiheuttaa erityisesti sääntö / laki, jonka mukaan lämmitystä ei saa aloittaa kun vasta 15.10. No, viikonloppua kohti alkaa taas lämmetä, sunnuntaina pitäs olla jo 22-23 astetta täällä. Mut... Mäpä oonkin Suomessa!!! Jiihaa. Huomenna kohti kotia!

Lentokentän parkkeeraus maksaa aika paljon, mutta yksityiset firmat, jotka tarjoo kanssa parkkeerausta sai vähän kyseenalaista valoa eilisessä TV-ohjelmassa, jossa näytettiin kuinka noiden firmojen duunarit vie asiakkaiden autoja "ajelulle" aina iltaisin. Varsinkin jos on vähän makeempi tai pimpatumpi bilikka. Sitten ne voi veloittaa myös erikseen katteellisesta (katto) tai ulkoparkkeerauksesta. Oli vähän ongelmia asiakkailla, jotka oli maksanu katteellisesta, mutta tultuaan lomalta auto oli aivan totaalisen kakkana kun raju raekuuro oli tuhonnu koko pellityksen. Parkkifirman omistaja oli vaan levitelly käsiään "Sitä oltiin varmaan just siirtämässä". Niinpä...

Faktaa peräpäästä. Jos menet Italiassa ravintolaan, käy kotona ensin kakilla. Ei paljoa huvita käyttää ravinteleiden veskei. Kuten


Mites tohon istut?

Tai sitten nämä n. 1000 vuotta vanhan konseptin mukaset vessat. Ne siis joissa ei paljoa tukea kakkahätäiselle ole. Näistä mä tykkään, varsinkin kun kakkakammonen oon...


Jep jep...

Sitten on nää kotivessat. Jotkut muistuttaa skandinaavisia "posket märiksi" malleja. Eli jos syvyyspommi tulee, posket kastuu. Yleisempiä on kuitenkin sellaset pöntöt, joissa kakki putoo ensin sellaselle luiskalle, josta se sitten plumpsahtaa / valuu veteen. Se on ihan ok. Mutta jos sattuu olee liisterikakkia, niin vaikka kuinka vetää vessaa, se ei lähe siitä luiskasta mihinkään. Eli tässä maassa vessaharjaa tulee käytettyä huomattavasti paljon enemmän kuin kotomaassa.

Ja jos joku haluaa kattella telkkarista tän alueen maisemia, niin täällä on just jotkut tosi isot kansainväliset pyöräkilpailut käynnissä. Näkyy varmaan Eurosportilta, ehkä Urheilukanavalta, ehkä jopa lyhyit pätkii Suomen TV:n urheiluohjelmista. Erityisesti viikonloppuna ku on äijien kisat. Osa jengistä ei pääse ees duuniin kun tiet on kiinni kisojen takia loppuviikolla.

Kotimaassa kun olen to-su, niin se tavallinen 0400 -numero toimii. Tää blogi on nyt toistaiseksi lepo, kunnes pääsen taas tänne ens viikolla.

Ci vediamo settimana prossima! (tänks Ykä)

Viime viikonloppu

Tässä jotain viime viikolta...

Tänään ei o oikeastaan tapahtunu mitään ihmeellistä. Jätin reenit illalla väliin selän takia, mutta huomenna olis tarkoitus kyllä mennä. Ja sunnuntaina. Käytiin illalla nauttimassa pari bissee järven rannalla parin Bogdanin (Jep, 2 romanialaista, kummatkin Bogdaneita) ja Alession kanssa. Sovitiin että yritetään lähteä käymään lauantaina jossain kuulopuheiden mukaan hyvässä ravintelissa tässä lähellä.

Nyt on jossain naapurissa bileet, ja kova on puheensorina. Jalat on ihan jäässä täällä kämpässä. Eilinen yö meni kohtuuhyvin, varsinkin kun laitto pari peittoa päällekäin. Talojen eristyksestä ja energiataloudesta täällä ei ole kuultu mitään. Kuulemma yks hollantilainen uusi kaveri oli viime talvena pitäny kämpässään tasaista 21 asteen lämpöä. Lasku tammikuulta oli sitten ollu pari tuhatta euroa. Uhhuh... Mitä täällä saiskaan aikaan kolmikerrosikkunoilla, tiivistyksellä ja ulkokuoren paremmalla eristyksellä, ylä- ja alapohjien eristyksellä...

Tilastoja tms. Vein tänään ekan kerran roskat veke. Kohta on ensimmäinen vessapaperirullakin kulunut. Eli vajaan 3 viikon oleskelun jälkeen jos toi on tuloksena, niin siitä voi päätellä että paljoa en ole ehtinyt kämpillä olla (tai ainakaan kakkia ja syödä). Viikonlopussa ei mitään ihmeellistä. Vähän tylsää oli.

Kantolan Keksiviikko

Kaffesta: Kuten ruuankin kanssa, italialaiset on aika tarkkoja kaffesta. Jo aiemmin mun esittämä kardinaalimoka on tilata capuccinoa esim. päivällisen jälkkäriks. Capucciino kuuluu juoda ennen lounasta. Lounas on tosin häilyväinen käsite, sillä joku italialainen voi katsoa kieroon jos juot capuccinoa vielä 11 jälkeen.

Normaalisti juodaan cafe normale:a, eli suomalaisittain espressoo. Tiukkaa mustaa tavaraa, joka jopa toimiston automaateista nautittuna maistuu ihan ok:lta (ja maksaa 25senttiä). Firman lounasruokalan vieressä olevassa kahvilassa 55 senttiä, mutta silloin se onkin kuulemma parasta laatua, eli Illyä (Lällällää Pouhulan poika). Sitten meille pohjoisen pojille on olemassa tietysti paljolla vedellä jatkettu kahvi, eli täällä tunnetaan nimellä cafe americano. Siihen väliin jää cafe lungo, joka on melkein kuin espresso, mutta ihan pikkasen vetisempi. Mun tulkinnan mukaan se ero on n. 0,35 millilitraa...

Sitten täällä on cafe macchiato, joka on jotain cafe lungon ja capucciinon välistä. Eli siinä on mukana tilkka mölöä. Tänään tyyppasin sellaisen. En tykänny.

Kikkailiua esim. automaatissa on, kun ottaa capuccinon sukkelilla. Eli vähän siihen taitaa tulla jotain kaakao tms systeemiä mukaan.


On siinä kaffevalintaa kerrakseen.

Kahvilassa espressomasiinan peseminen on kuulemma paha juttu. Jos meet sen pesemään, niin joudutaan monta kuppia laskemaan siitä läpi ja heittämään pois, koska tällöin putkistoihin ei ole kertynyt tarpeeksi tuota kahvinrasvaa tai ties mitä. Eli jos kotona on 4 vuotta pesemättömänä ollut pahvikannu, niin se on oikein! Osa mausta kuulemma tulee juuri tuosta putkistoon jäävästä möhnästä. No, ei kait sitä voi vastaan väittää sillä kaffi on täällä aika maukasta.

Suomalainen pärjää Italialaisessa toimistossa hyvin seuraavanlaisilla kikoilla: Aamulla parit capucciinot naamaan, lounaan jälkeen ottaa sitten yhden lattemukin (kuumaa maitoa) ja parit espressot. Sitten blandataan se latte noiden espressojen joukkoon, eli periaatteessa juodaan capucciinoa (mutku ei siinä oo sitä vaahtoa, niin se ei oo capuccinoa, eikä täten "väärin"). Tai sitten jättää sen latten poijes... Tohon tervaan tottuu aika äkkiä. Ja kaffe on stydiä kamaa. Jos 3-4 espressoo vetäsee iltapäivällä niin kofeiiniarvot on ihan kohdillaan.

Suomi on muka kaffetilastoissa maailman ykkönen. Milläköhän se mahdetaan mitata? Jos mitattaisiin kofeiinin kulutusta, voitaisiin jäädä kauas taakse? 1 espresso on sen verta tiukkaa tavaraa, että eiköhän siitä saa yhden normaalin suomikupin verran blandattua juomaa. Mutta jos mitataan litramääräisesti tuota, niin ollaan sillä puolella varmaan sitten kirkkaita ykkösiä. Muut maat, jotka litkii vesikahviä on varmaan U.S.A. ja Ruotsi. Eihän noista maista nyt mihinkään voi olla... Kahvinjuonnissa siis.

Sitten päivän tapahtumiin...

Duunipäivässä ei mitään kauheen ihmeellistä. Tosin aamun presiksessä kun oltiin alakerrassa sano action leader (yksikön vetäjä) että "tota seinää ei kandee puhkoa, sen takana on se reaktori..." Ei sit väkisin...

Päivän lopussa mentiin sitten käymään vuokraemätien luona, ja allekirjoitettiin epävirallinen vuokrasopimus alle. Epävirallinen sen takia, että vuokrasopimus pitää tehdä niin että se rekisteröidään 2 seuraavan päivän aikana kaupungintalolla. Ja tätä me ei vielä voida tehdä, kun nykyiset asukkaat ei tiedä milloin pääsevät lähteämään uuteen kotiosoitteeseensa.

Kämpän hohtoa lisäsi vielä sekin, että EU koulun bussi kuulemma menee todella läheltä tuota taloa, joten muksujakaan ei tartte kuskata aina jonnekin huitsiin venailemaan dösää. Erittäin hienoa! Eli vähän yli 2 viikkoo meni, että sain noi asiat järkkään. Ei paha... Tosin tuuri oli kyllä aikalailla mukana kun tajusin katsoa noita ilmoituksia, ja totesin että nykyiset asukkaat ovat suomalaisia myös, joten siitähän se sitten lähti. Tästä kuuluu iso käsi Dufvan perheelle. Parhaassa tapauksessa voidaan siirtää kaasu-, sähkö- ja muut sopimukset suoraan meidän nimiin, jossa ehkä säästää myös kuluja. Italiaa pitää vaan alkaa opettelemaan vielä hanakammin kun vuokraemännät ei oikeastaan englantia puhu. Onneks Italialainen duunikaveri on ollut aivan uskomattoman ystävällinen ja suostunut tulemaan tulkkauskeikoille. Tarttee keksii sille kaverille jotain kivaa lahjaks, jahka virallinen soppari allekirjoitetaan.

Nyt taidan juhlistaa tätä hetkeä hakemalla baarista yhden oluen, ja jatkaa surffailua vielä hetken. Sen jälkeen voiskin suunnata takas omaan jääkaappiin (kämpäsä "lämpöä" n. 17 astetta) tekemään ekat kunnon piffit täällä olon aikana.

TidaatidaaTiisii

Selkähän siinä eilisessä reenissä sitten meni. Vasemman lapaluun kohdalta joku pikkulihas vihoittelee. Unta ei paljon yöllä tullut.

Nyt on byrokratian vaatimat kuviot kunnossa, ja pyydetty lupa ylitöiden käyttämiselle. Lisäksi just äsken tuli varausvahvistus Finskiltä, joten ensviikon torstaina oon taas Suomessa. Jiiihaa!!!

Kokeilin ensimmäisen kerran myös Italialaista pankkia on-line. Jopa osasin navigoida omaan tiliotteeseen. Ei ollu kiva. Koska byrokratia on mitä on, niin nyt ei tullu mittää lisiä liksaan. No, onneks täällä eläminen yssisseen ei paljoa maksa, kun hoitaa pääosan syömisistä duunipaikalla, eikä täältä mihinkään oikein voi lähteä varsinkaan viikolla.

Tiistai siis tylsää. Täällä on säät kylmenny melkein 10 astetta, ja koska yleisissä tiloissa ja esim. mun vuokrakerrostalossa ei aloiteta lämmityskautta kun vasta lokakuun 15, niin välillä on ollu aika vilu. Viime yönä vetäsin toisen peiton päälle ja heräsin keskellä yötä hikilammikon keskeltä. Kuumia aaltoja?

Huomenna, jos ehin niin kirjoitan sen mitä oon tässä parin viikon aikana keränny tietoa kahvikulttuurista. On "vähän" erilainen kun suomessa. Huomenna tosin yritän päästä kirjottamaan vuokrasopimuksen.

Maanananantaitatita

Alkuviikon ensimmäinen päivä meni jo tutuissa merkeissä. Päivä duunissa, josta ei mitään raportoitavaa. Mutta voin kertoa että duunipaikka on entisessä ydinreaktorirakennuksessa. Siellä täällä ovissa näkyy niihin liimattuja ilmaisimia. Kyseessä kuulemma Euroopan ensimmäinen tutkimusreaktori, silloin joskus. On aika pieni... Lisäksi siellä tehdään jotain sähkötöitä, ja iltapäivällä kuulin jonkun sanovan oops, ja puolesta meidän huoneen tökkeleistä lähti virta. Joopa joo...

Katoin tänään oikein kellosta paljonks menee aikaa noihin reeneihin. Ne alkaa 19.30 (noin, eli Italian aikaa. Tarkka aika 19.40-19.50). Loppuu aika tarkkaan siinä 22.00 aikoihin. Huh...

Suunto sykemittarin mukaan viimeisellä kahdella viikolla poltin niissä reeneissä missä olin mukana n. 6 000 kcal. En osaa sanoa onks toi paljon vai vähän. Ei ihan vielä Phelpsin lukuja noi kuitenkaan oo... Tänään oli ensimmäinen kerta kun en joutunu vetää verenmaku suussa ja / tai joku paikka hajonnu. Nytkun kunto on todella kohdallaan, täytyy ruveta treenaa sitä ilmaveiviä (ku kerran ehdotettiin), joka mun versiona on kevyesti mukailtuna: pallo pomppii mun kohdalla ja mä yritän huitoa sitä johonkin suuntaan osumatta kuitenkaan siihen.

Tänän oli myös eka liksapäivä. Vähä jänskättää mitä kaikkee siellä nyt on jo tullu Ulkomailta saapuvat ku saa kaikennäköisiä lisiä tohon peruspalkkaan (joka ei itsessään ole kovin kummoinen). Toinen homma mikä pitää tehdä pian on hakea ns. Special ID. Se on diplomaattistatuksella oleva henkkari. Mä olen tiplomaatti :-o. Ainoa hyöty siitä tosin taitaa olla, että saa esim. Volvolta special price only for you, you dipldomat. Esim. kaikilla herkuilla laitettu XC70 olis n.32 000e + Italian ALV 6400e, mutta ei sellasta voi ostaa ku siitä joutus maksaa ittensä kipeeks ku tois Suomeen (menee uushankitahinta Suomessa aika reipaasti yli 53 000), Jos Volvoo hankkii täytyy vissiin tyytyy johonkin nuhapumppu C30:seen tai V50iin tms. Tässä talossa asuva kreikkalainen hemmo on myymässä Mazdan RX-8ia. 17 000 vissii lähtis. Ostais vaikka yllislahjaks Taitsulle. Se oliskin hyvä idea... Eikun tuumasta toimettomuuteen.

Chi vediamo a domani! tjsp...

Loppulopuillaan

Aamupäivän pelin jälkeen lähdinkin sitten suoraan kohti Sveitsiä. Siellä, noin 7km päästä rajasta sijaitsee Outlet keskus. Myymälii oli aivan käsittämättömän paljon. Oli Armaanii, Kukkii, Cälvinii, Possii, Adidaksii, Puumii, Niikkee, Pepe Jeansii ja ties mitä merkkejä mitä en tunnistanu. Sinne pääsy oli helppoa. Sitten menikin 40min löytää parkkipaikka. Ton kokoseen kauppakeskukseen nähden parkkipaikkoja oli lievästi sanottuna vähän. Luultavasti siis jokainen Suomesta meille tuleva vieras viedään tonne. Pitäs olla kuulemma se paras paikka. Aikaa sitten kandee varata koko päivä...

Hinnoista jotain: Armanin puku 795 sveitsin rahaa => n. 500 euroa. Suomessa vastaava puku n. 1500e. Adidaksen isoniso urheilukassi 39 sveitsin rahaa => 27 euroa (ostin). Mutta... Siellä oli samaa kamaa mm. Bossin ja Adidaksen myymälässä mitä esim. Stokkan hulluilla päivillä on ollut. Bossi oli täällä halvempaa, Adidas taas ei.

Aamulla laitoin sitten ensimmäisen kerran ruokaa kämpässä. Aamiainen koostui salami picantesta (vähän tulisempaa makkia), ohuista vihreistä jutuista, kananmunasta ja tilkasta tomaattikastiketta. Ei tarvinnu mausteita. Oli oikein hyvää. Ongelma nyt vaan on, että mun pitää tiskata. Sillä sienellä...


Breakfast of the champions - herkkusienien aamijainen

Eipä täs muuta. Nyt odotellaan että saadaan vähän skypeteltyä.

Viikonloppua kohti ja sillee

130909 - viikonlopun alkua

Päivästä ei oikeastaan mitään ihmeellistä raportoitavaa. Hommat alko vasta sen jälkeen. Piti olla peli, mutta se peruutettiin, joten menin duunikaveriden kanssa kauppaan. Ostin vähän aamiastarvikkeita, bissee ja viinii. Viini on täällä huomattavasti edullisempaa kuin kotona, bisse taas suurinpiirtein samoissa hinnoissa, ehkä vähän halvempaa.

Illalla käytiin sitten järven rannalla syömässä. Oli taideannnoksia. Pieniä mutta hemmetin hyviä (ja aika kalliita). Näkymät oli kivat lago Maggioren rannoille.


Bogdan nappas tän kuvan.

Yöllä oli sitten taas bileet foresteriassa (kerrostalot ihan tässä lähellä+rivitalot), jonne menin puolalaisen, romanialaisen ja italialaisen kanssa. Nyt on sit taas kankkunen. Mutta eipä tuossa mittään, täytyy saada tää party homma alta pois jos vajaan kk päästä muuttaa "landelle". Eli vuokrasopimus on oikeastaan allekirjoitusta vaille valmis. Aika monet täällä on ihmetelly tätä mun nopeutta tän homman kanssa, mutta kun on kuullu että vuokra on 700 egee kuussa ja talon koon, ei o enää pyöritelly silmiään.

Täällä on vissiin bileet joka päivä jossain. Viine viikolla sain kutsun ainakin kaksiin bileisiin keskellä viikkoa. En menny, koska jos niissä kulutetaan yhtään alkomahoolia, se ei sovi meikäläiselle. Perjantaisysteemit on ihan ok, varsinkin nyt kun on lauantaina kankkusessa ja ulkona on "kylmä" (20 astetta) ja sataa lähes jatkuvasti.

Kuva vielä duunipaikan katolta tähän loppuun.

Thöösdäi

Pääsin vasta lähemmäs 12 illalla kotiin. Aika väsy olo. On tullut painettua taas aamu 8:sta asti enemmän tai vähemmän kieli vyön alla.

Duunissa oli yhden puolalaisen tyypin läksiäiset. Todella mukavan tuntuinen kaveri, mitä nyt olen vajaan 2 viikon aikana oppinu tuntemaan. Läksiäiset ei ollu mitenkään ihmeelliset, mutta kaveri oli käyny hakemassa paikallisesta leipomosta vähän naposteltavaa. Suolaset ny oli ihan ok, mutta ku pääs maistamaan niitä makeita... Meinasin jäädä siihen tarjottimen viereen passiin. Aika namia.

Lounaalla oli kova ihmettely romanialaisen ja italialaisen kolleegan kanssa mitä piffiä me syötiin. Se ei ollu kanaa. Romanialainen kaveri väitti että se on possua. Italialainen taas sanoi että se on kalkkunaa, tai oikeastaan se sanoi että se on kanaa isompi lentävä otus. Sillä oli silloin vähän sana hukassa, mutta muisti se sen loppujen lopuksi. Romanialainen ei tätä nielly, joten diplomaattina tarjosin niille kompromissin. Syötiin siis lentävää possua.

Vuokrakämppä alkaa näyttää entistä enemmän todelta. Käytiin tänään juurikin tuon italialaisen kolleegan kanssa vuokraemännän luona (vielä tarvitaan tulkkia). Ei ihmeitä odotettavissa, huomenna varmaan saan enkunkielisen sopparin tutkittavaksi, ja sitten se on periaatteessa allekirjoitusta vaille valmis. Tämä siis tarkoittaa, että meillä on hyvät, ellei jopa erinomaiset tilat majoittaa lähes millainen joukkue tahansa sieltä Suomesta. Ehkä ei ihan koko Ubisecurea, mutta kyllä sekin käy, jos tuotte omat sänkynne :-D

Loppuilta kuluikin sitten taas mailapeleissä. 2 tuntia hiostavan kosteassa 25 asteen lämmössä pari tuntia hutkimista. Aika jännästi alkaa esim. lämäritkin toimimaan paremmin, kun joku vähän neuvoo mitä kandee tehdä. Jalka ei onneks hajonnu enempää kun otin huomattavasti iisimmin kuin muu jengi. Silti pulssi huiteli taas siellä 170-180 tietämillä parhaimmillaan. Mun max syke on nyt sitten 210. En osaa lääketieteettömänä sanoa onko se hyvä juttu vaiko eikö. Ehkä Jaana vois heittää tähän kommentin?

Nää italialaiset on käsittämättömän sosiaalisia ja kivoja tyyppejä. Suomalaisena redneck hillbillynä tää vaatii jonkin verran totuttautumista. Kaikki ennakkokäsitykset siitä että sua yritetään pissiä silmään jokaisessa mahdollisessa tilanteessa on menny romukoppaan jo ajat sitten. Eli so far so good. Mutta... Kuulemma jos Naappoliin haluat mennä nyt, niin takuulla yllätyt. Nää pohjoisen pojat sanoo, että ne on jäyhiä, stressaantuneita ja hukkuu töihin, kun taas etelässä se on La Dolce Vita (enkä tarkoita nyt sitä Saijonmaan euroviisua). Etelässä on myös sanonta että makean elämän ohella / jälkeen on myös makea elämä tekemättä mitään. Eli paikallisetkin sanovat että elämä ja iloisuus jne kasvaa mitä etelämpään menee.

Säiden puolesta menee ihan kivasti, mutta eipä se mua lämmitä (tai oikeastaan kyllä se lämmittää kovastikin välillä kun kävellään lounaspaikkaan), sillä ei tota aurinkoa ole paljoa ehtinyt ihailemaan. Viikonlopuks luvattu sadetta ja kylmää (14 astetta tänne). Täytynee lähteä sitten Sveitsiin siihen parhaaseen Outlet ostariin viikonloppuna josko sais vaikka tytöille ostettua jotain kivaa.

Keskiviikkona tapahtunutta

Keskiviikkoa lopuillaan... 10 09 08 siis.

Söin itteni aika ähkyks tänään lounaalla. Äppetiserina mozzarella+tomaattia, alkuruokana snadi kulho pastaa, pääruokana pari pikkupiffiä perunapallojen ja haudutetun pinaatin kera. Jälkkäriks sitten sellainen kiva leivonnainen. Jessus sentään.

Illalla piti mennä salille, mutta pääsin Varesesta pois vasta n. puol 10. Ei ehtiny enää. Varesessa menin käymään (taas) tietsikkakaupassa hakemassa virtajohtoja. Italiaan tultaessa on muistettava, että suomalaisilla jatkojohdoilla ei yksinään tee täällä yhtään mitään. Seinätöpseli ei sellasta hyväksy. Jatkojohdoissa täällä on kuitenkin sellanen samanlainen maadoitetun kaapelin paikka kun Suomessakin. Ostamani DVI-VGA adapteri ei tietenkään käynyt Applen DVI liittimeen. Eihän se mitenkään voi olla niin helppoa. AAAARRRGGGHHH.

Konekaupan jälkeen suunnistin sitten siihen paikalliseen Sittariin (Citymarket). Täällä sen nimi on IPER. Sivukommenttina todettakoon, että Sveitsin läpi halki ajaessani ajoin Jumbo -nimisen kauppakeskuksen ohi (ajettiinkohan me siitä myös kevättalvella?). Viimeeks en käyny IPERin peräosassa lainkaan. Nyt kävin ja leuka loksahti aika lailla maan rakoon. Siis voi herranjestasjumala sentään sitä lihan määrää! Sitä on vaikea kuvailla, mutta ehkä tää vois auttaa: Mieti kotimaista Sittarin lihatiskiä ja tarjontaa. Kerro se sitten noin kymmenellä niin pääset ehkä aika lähelle. Pelkästään kanatuotteita oli yhden Sittarin verran.

Yritä siinä runsaudensarvessa sitten päättää mitä haluat leivän päälle. Prosciuttoo oli varmaan 30 erilaista. Ostin sit 1 paketin summamutikassa ja täytyy sanoa että ei se ihan samalaista kuminauhaa oo ku mitä Suomessa yleensä saa paikallisesta tiskistä. Mun makuhermot ei kuitenkaan osaa sanoa onko se yhtään sen parempaa maultaan. Kait se on.

Huomenna olis sitten juttutuokio mahdollisen vuokraemännän kanssa. Saas nähdä kuinka käyp. Jos se loksahtaa, niin on aika bueno juttu. On suht lähellä, rauhallisessa paikassa 7h+keittiö+parit veskit+vintti+klitsu ja ihan kiva oma piha. Sinne sitten kelpaa kutsua ttuttavia jne... Vähän se nyt on nuhjusen näkönen ulkopuolelta, mutta ei pahasti. Sisälle uudet maalit vaan, niin se on siinä. Tää on vaan sellanen paikka, että lähes kaikki pinnat homehtuu aika nopeesti, varsinkin jos seinää vasten on esim. kaappi tms. Ja viimeaikaiset sateet ei o pal asiaa auttanu. Paikallisen (ison) järven pita on noussu viikon aikana 1,5m!!! Ja se järvi on tosiaan iso. Saas nähdä mitä tapahtuu sit kun syksyllä kuulemma pitäs alkaa sataa "kunnolla".

Tänään joku kysy postituslistalla mitä tehdä skorpioneille, joita tulee taloon sisään. SKORPIONEILLE??? WTF? Ei ollut samaa aluetta kuin tuo meidän mahdollinen uusi koti, mutta silti... Aavikollekko vaiko viidakkoonko mä oon tullu? Mut onneks nää "eurooppalaiset" skorpparit on kuulemma "säyseempii" kun oikeilla aavikoilla majailevat serkut.

Kylpy kutsuu... Buena notte.

080908 ja 090908 (ma-ti)

Tiistai 090908.

Ei oikeastaan mitään raportoitavaa. Normaali duunipäivä, jonka jälkeen tunti skypettelyä himaan päin katsellen välillä enemmän riehuvia tyttöjä ja välillä enemmän piirtäviä tyttöjä.

Italialaiselle duunikaverille ehdotettiin että päivällisellä pitäs syödä eturuokana sellasta mihin ei saa laittaa parmetsaania, ja johon erikseen pyydetään se, pääruokana pizzaa ketsupilla ja jälkkäriks capucciino. Kaveri pyöritteli päätään. Meidän menu oli pyhäinhäväistys...

Jalat ihan paksana. Huomenna odotettavissa vielä pahempaa...

Maanantai 08.09.08 (kahdeksas syyskuuta siis)

Jep... Tänään sitten oli koko päivä aurinkoista ja lämmintä. Ja mitä mä tein? Olin n. 6 asti duunissa, jonka jälkeen nopee kääntyminen "kotona" ja treeneihin.

Siellä sitten reväytin takareiden, mutta ei pahasti. Oli kuitenkin sen verran kovaa menoa, että nyt on jalat aivan totaalisen hajalla. Huominen tulee olemaan aikas kivaa. Treenit oli Fit4ever -nimisessä mestassa, joka on myös salibändijengin sponssi. Meil on sponssi :-DDDD.

Kisakalenteri selkeyty myös. Lokakuussa alkaa pelit Italian mestereita vastaan, ja tän kauden kovimmaks rankattua joukkuetta vastaan (siis toinen jengi kuin toi viime kauden mestarijengi). Jos mä oon tossa iskussaikuisesti -tiimissä, niin tän plokin lukijat ihan 100 varmasti osaa asettaa Italian mestaruusliigan tason kohdilleen. Muut suomalaiset on sanonu, että parhaat jengit on noin Suomen 2 divarin tasolla. Lokakuussa näkee. Kauden aikana ainakin 1 viikonloppu menee Roomassa. Muut on sitten enemmän tai vähemmän lähellä.

Blogi alkaa kuulostaa / näyttää vähän ykspuoliselta. Mut minkäs teet kun kerran tohon hommaan menee aika paljon siitä vähästä vapaa-ajasta, jota täällä on. Jos jaksaa tätä tahtia pitää yllä, niin jouluks vois mennä kotiin 10kg kevyempänä... Ja kakanlierut. Mä lähen ny jääkaapille hakee bissee.

Aini... Tänään se sitten kävi. Otin ruokalasta primi piattin (alkuruoka, pastaa). Pyysin siihen parmetsaania ja mamma tiskin takana papatti jotain italiaks, kun lappas sitä juustoa. Takana tullut paikallinen tulkkas, et mamma kovasti selitti että ei tähän ruokaan saa parmetsaania laittaa kun siinä on tonnikalaa tms. Eli kyllä - huhut pitää paikkansa, että tarjoilija ei välttämättä tuo pyytämääsi, jos hän katsoo että se on ruokaan sopimatonta. Mut vielä en o täällä pahaa ruokaa syöny...

Ainii II: Nytkun muistan, niin laitetaan noi SIM jutut vielä tähän.

Perjantaina oli pelko pepussa kun Vareseen ajettiin sen kreikkalaisen ja romanialaisen kanssa, että joudutaan pissiin kun kukaan siellä ei puhu englantia. No... Onneks siellä oli 1 mamma joka kielen taisi.

Mutta SIM kortin valitseminen Italiassa ja siihen liitettyjen palvelujen valkkaaminen ei todellakaan ole helppoa. Täällä on 4 operaattoria: Vodafone, TIM, Tre ja Wind. Jokaisella on n. 62789 erilaista pakettia tarjolla. Toisella on kk-maksua vastaan halpoja tekstareita ja toisella taas suht edullinen datapakeetti, mutta puhelut sikakalliita. No... Mun kriteerit oli, että puhelut Suomeen pitäs olla suht edullisia. Ja Tre operaattorilla oli netin mukaan 1c/min puhelut valitsemaasi maahan. WOW. Vodafonellakin oli vaan 15c/min ulkomaan puhelut valitsemaasi maahan. Tre:llä ja Vodefonella ei ollu kuitenkaan mitään järkeviä datapaketteja. Ihan ok, mutta ei yhtä hyviä ku esim TIM:llä.

Päästiin kauppaan... Juteltiin ja vedettiin Post-IT laput taskuista, ja sanottiin "Mä haluun ton" (Tren liittymä). No. Mamma siitä sitten vetäs jonku plakaatin ja näytti että mihin maahan haluut soittaa 1c/min. Helvetti... Ainoa maa mihin pysty soittamaan 1c/min oli Kiina. Muita, edullisia maita oli myös, mutta arvakkaaks oliks Suomee? Tai Kreikkaan...

Romanialainen siinä vieressä jo oli ottamassa sitä Vodafonee, mutta jotain hämminkiä siinä oli. Sitten mekin haluttiin Vodafone. Juupa juu... Ei Suomea listalla, vaikka Vodafonella on kumppani (Elisa) Suomessa. Prkle. Sit mamma tiskin takana näytti muiden optiot ja Windillä oli 30c/min Suomeen. Ei paha siihen nähden että roaming puhelut maksaa ihan törkeästi (esim. soitat Soneran SIMillä Italiasta Suomeen).

Mut ei siinä vielä mittää. Sit piti valita ottaako sopimuksen vaiko prepagato (prepaid) jutun. Kummallakin oli vähän omat juttunsa. Prepagatoon sai sitten kytkettyä 5GB daattapaketin, joten otin sen. Hyvänä puolena tossa on, että sen voi aina heivata huitsiin ja vaihtaa sopimukseen, jos niikseen tulee, tai toisen operaattorin SIMiin...

Puodista poistuttuamme käytiin sitten hakemassa Prepagato lippusia kiskalta. Otin 50e lappusen, ja totesin että kaikki ohjeet yms on italiaks. Ei enää yllättäny mua. Mut jotenkin on näemmä alkanu oppia kuuntelemaan Italiaa, kun baarissa sitten onnistuin aktivoimaan tuon 50e lappusen Italialaisen naisäänen ohjaamana. Ilman kolleegoja, jotka oli pelaillu näiden prepagato-hommien kanssa kotimaassaan, olisin ollu ihan hukassa.

Italiassa puhelinliittymän hankkiminen vaatii oman tutkinnon. Apuna kandee käyttää translate.google.com:ia, jolla saa operaattoreiden sivut käännettyä englanniks. Juu... ei ole englantia kenelläkään vaihtoehtona. Ei edes Vodafonella... Tai sitten menee puhelinkauppaan, sanoo "prepagato" ja lyö Codicia Fiscale kortin pöytään (Italialainen hetu kortti, mutta ilman mitään turvatekijöitä, kuten kuvaa jne... eli oikeastaan henkilökohtainen ALV kortti)

Nyt sit se toinen kalja...