Monday, October 6, 2008

Viikonloppua odotellessa hajotetaan paikat

Viikon viimeinen työpäivä. Tietyllä tapaa hyvä, mutta toisaalta edessä on taas yks viikonloppu ilman mun kolmee tyttöö. Onneksi on salibandy. Joka sekin pissi aivan täydellisesti tänään... Pystyin pelaamaan vierasmatsista vain puolet ja sen jälkeen tuska polvessa ylitti kipukynnyksen. Hienoa kuitenkin oli että hävittiin vaan n. 15 - 3 joukkueelle, joka tuli Sveitsin divisioonista. Eli se mitä mulle kerrottiin oli, että Italian mestaruusjoukkue ei ole ihan samaa tasoa, ja tää oli eka kerta ku nää jätkät pelas isolla kentällä, siis meidän jätkät. Jos taidot kehittyy tätä tahtia, meillä vois olla ihan hyvät mahkut jopa mestaruusliigan playoffeihin, ehkä jopa loppupeleihin, jos ne Rooman svedut vaan jaksaa lähtee tarpeeks usein lomille kotomaahan.

Eli nyt on vähän isompi huoli huollettavana. Polvea ei viittis menettää, ja tähänastisista hajoomisista se on pahin, valmentajakin määräs mut lepoon melkeen viikoks. Ei voi väittää vastaan, sen verta paha on kipu juostessa..

Viimesessä vaihdossa meinas jalka pettää alta kun hyppäsin kehään, mutta onneks sen jälkeen adrenaliini hoiti homman himaan, eli +- tilasossa sillä vaihdolla ei tullu takapakkia ja sain jopa yhden kunnon vedon kohti vastustajan ylämummoa. Vahinko vaan että se meni n. 35,7 senttiä yli.

Pelin jälkeen katottiin vastustajien kamoja, ja niilä oli oikeen sellaset pehmustetut mailakassit samaa väriä ja mallia jne. Eli ne oli aika Pro jengiä. No... Niinhän ne meitä pyörittikin. No meki otetttin Pro elkeet ja mentiin vetää pitsat naamaan ja bissee niin pal ku kukin uskals ottaa. Eli Italiassa oli aiemmin löysä rattijuoppokulttuuri, mutta ei enää. Jos menee yli 0.45, niin sitten jäädään juttelemaan karabineerien kanssa ja minimi kortin menetysaika taitaa olla 6kk. Kuulemma noin 2-3 vuotta sitten oli ihan ok lähtee himaan ajelemaan yhden viinipullon jälkeen, mutta jostain kumman syystä (rattijuoppojen aiheuttamat kuolemant) vaikutti tähän, ja nyt voimassa on paljon tarkempi kontrolli... Mutta... Senkin kiertämiseen on keinot. Karabinieerit on passissa lähestulkoon aina samaan aikaan samassa paikassa. Eli jopa auton parkkerauksella on täällä merkitystä, sillä jos laitat sen oikeaan kohtaan kiertoliittymää, niin et joudu menemään jokailtaisen karabineeritarkistuksen läpi... [edit: Tää ei siis tarkoita sitä että mä alkaisin tota harrastamaan, vaan miten tää mentaliteetti ja kulttuuri täällä toimii]

Pitää vissiin hommata fillari ja joku tosi valokas kypärä...

No comments: