080908 ja 090908 (ma-ti)

Tiistai 090908.

Ei oikeastaan mitään raportoitavaa. Normaali duunipäivä, jonka jälkeen tunti skypettelyä himaan päin katsellen välillä enemmän riehuvia tyttöjä ja välillä enemmän piirtäviä tyttöjä.

Italialaiselle duunikaverille ehdotettiin että päivällisellä pitäs syödä eturuokana sellasta mihin ei saa laittaa parmetsaania, ja johon erikseen pyydetään se, pääruokana pizzaa ketsupilla ja jälkkäriks capucciino. Kaveri pyöritteli päätään. Meidän menu oli pyhäinhäväistys...

Jalat ihan paksana. Huomenna odotettavissa vielä pahempaa...

Maanantai 08.09.08 (kahdeksas syyskuuta siis)

Jep... Tänään sitten oli koko päivä aurinkoista ja lämmintä. Ja mitä mä tein? Olin n. 6 asti duunissa, jonka jälkeen nopee kääntyminen "kotona" ja treeneihin.

Siellä sitten reväytin takareiden, mutta ei pahasti. Oli kuitenkin sen verran kovaa menoa, että nyt on jalat aivan totaalisen hajalla. Huominen tulee olemaan aikas kivaa. Treenit oli Fit4ever -nimisessä mestassa, joka on myös salibändijengin sponssi. Meil on sponssi :-DDDD.

Kisakalenteri selkeyty myös. Lokakuussa alkaa pelit Italian mestereita vastaan, ja tän kauden kovimmaks rankattua joukkuetta vastaan (siis toinen jengi kuin toi viime kauden mestarijengi). Jos mä oon tossa iskussaikuisesti -tiimissä, niin tän plokin lukijat ihan 100 varmasti osaa asettaa Italian mestaruusliigan tason kohdilleen. Muut suomalaiset on sanonu, että parhaat jengit on noin Suomen 2 divarin tasolla. Lokakuussa näkee. Kauden aikana ainakin 1 viikonloppu menee Roomassa. Muut on sitten enemmän tai vähemmän lähellä.

Blogi alkaa kuulostaa / näyttää vähän ykspuoliselta. Mut minkäs teet kun kerran tohon hommaan menee aika paljon siitä vähästä vapaa-ajasta, jota täällä on. Jos jaksaa tätä tahtia pitää yllä, niin jouluks vois mennä kotiin 10kg kevyempänä... Ja kakanlierut. Mä lähen ny jääkaapille hakee bissee.

Aini... Tänään se sitten kävi. Otin ruokalasta primi piattin (alkuruoka, pastaa). Pyysin siihen parmetsaania ja mamma tiskin takana papatti jotain italiaks, kun lappas sitä juustoa. Takana tullut paikallinen tulkkas, et mamma kovasti selitti että ei tähän ruokaan saa parmetsaania laittaa kun siinä on tonnikalaa tms. Eli kyllä - huhut pitää paikkansa, että tarjoilija ei välttämättä tuo pyytämääsi, jos hän katsoo että se on ruokaan sopimatonta. Mut vielä en o täällä pahaa ruokaa syöny...

Ainii II: Nytkun muistan, niin laitetaan noi SIM jutut vielä tähän.

Perjantaina oli pelko pepussa kun Vareseen ajettiin sen kreikkalaisen ja romanialaisen kanssa, että joudutaan pissiin kun kukaan siellä ei puhu englantia. No... Onneks siellä oli 1 mamma joka kielen taisi.

Mutta SIM kortin valitseminen Italiassa ja siihen liitettyjen palvelujen valkkaaminen ei todellakaan ole helppoa. Täällä on 4 operaattoria: Vodafone, TIM, Tre ja Wind. Jokaisella on n. 62789 erilaista pakettia tarjolla. Toisella on kk-maksua vastaan halpoja tekstareita ja toisella taas suht edullinen datapakeetti, mutta puhelut sikakalliita. No... Mun kriteerit oli, että puhelut Suomeen pitäs olla suht edullisia. Ja Tre operaattorilla oli netin mukaan 1c/min puhelut valitsemaasi maahan. WOW. Vodafonellakin oli vaan 15c/min ulkomaan puhelut valitsemaasi maahan. Tre:llä ja Vodefonella ei ollu kuitenkaan mitään järkeviä datapaketteja. Ihan ok, mutta ei yhtä hyviä ku esim TIM:llä.

Päästiin kauppaan... Juteltiin ja vedettiin Post-IT laput taskuista, ja sanottiin "Mä haluun ton" (Tren liittymä). No. Mamma siitä sitten vetäs jonku plakaatin ja näytti että mihin maahan haluut soittaa 1c/min. Helvetti... Ainoa maa mihin pysty soittamaan 1c/min oli Kiina. Muita, edullisia maita oli myös, mutta arvakkaaks oliks Suomee? Tai Kreikkaan...

Romanialainen siinä vieressä jo oli ottamassa sitä Vodafonee, mutta jotain hämminkiä siinä oli. Sitten mekin haluttiin Vodafone. Juupa juu... Ei Suomea listalla, vaikka Vodafonella on kumppani (Elisa) Suomessa. Prkle. Sit mamma tiskin takana näytti muiden optiot ja Windillä oli 30c/min Suomeen. Ei paha siihen nähden että roaming puhelut maksaa ihan törkeästi (esim. soitat Soneran SIMillä Italiasta Suomeen).

Mut ei siinä vielä mittää. Sit piti valita ottaako sopimuksen vaiko prepagato (prepaid) jutun. Kummallakin oli vähän omat juttunsa. Prepagatoon sai sitten kytkettyä 5GB daattapaketin, joten otin sen. Hyvänä puolena tossa on, että sen voi aina heivata huitsiin ja vaihtaa sopimukseen, jos niikseen tulee, tai toisen operaattorin SIMiin...

Puodista poistuttuamme käytiin sitten hakemassa Prepagato lippusia kiskalta. Otin 50e lappusen, ja totesin että kaikki ohjeet yms on italiaks. Ei enää yllättäny mua. Mut jotenkin on näemmä alkanu oppia kuuntelemaan Italiaa, kun baarissa sitten onnistuin aktivoimaan tuon 50e lappusen Italialaisen naisäänen ohjaamana. Ilman kolleegoja, jotka oli pelaillu näiden prepagato-hommien kanssa kotimaassaan, olisin ollu ihan hukassa.

Italiassa puhelinliittymän hankkiminen vaatii oman tutkinnon. Apuna kandee käyttää translate.google.com:ia, jolla saa operaattoreiden sivut käännettyä englanniks. Juu... ei ole englantia kenelläkään vaihtoehtona. Ei edes Vodafonella... Tai sitten menee puhelinkauppaan, sanoo "prepagato" ja lyö Codicia Fiscale kortin pöytään (Italialainen hetu kortti, mutta ilman mitään turvatekijöitä, kuten kuvaa jne... eli oikeastaan henkilökohtainen ALV kortti)

Nyt sit se toinen kalja...