Friday, March 20, 2009

(io) parlo italiano

Nyt on sitten kielikurssitkin alkaneet. Vähän tylsää kun vasta nyt pääsi kurssille, mutta parempi myöhään kuin ei milloinsakkaan. Siihen se hyvä sitten oikeastaan loppuu. Opetuksen tapa / taso on jotain ihan käsittämätöntä. Kurssilla ei puhuta juuri mitään muuta kuin italiaa, ja eri harvoin jotain selitetään englanniksi, mutta silloin vain kun kyse on jonkin sanan tai sanonnan kääntämisestä. Muuten tehdään harjoituksia, joidenka takana on varmaankin jokin hieno kieliopillinen viisaus, mutta sitä ei koskaan käydä varsinaisesti läpi. Eli melkomoisen turhauttavaa. Lisäksi ryhmä on täynnä muita latinalaisen kielen puhujia - esim espanjalaisille italian opettelu on lasten leikkiä. Ranskalaisille myös erittäin helppoa. Entäs me suomalaiset, joiden kielioppi on niin kaukana latinalaisista kielistä ku olla osaa? Yritä siinä sitten oppia puhumaan, varsinkaan kun perusjuttuja ei juurtajaksain käydä läpi.

Mutta... Tässäpä se ongelma taitaakin olla. Aina kun kysyn jotain asiaa paikallisilta kollegoilta "miks tää on näin?" tai "mistä mä tiedän onko toi maskuliini vaiko feminiini?" tai "kuuluuks tää ekaan vai tokaan ryhmään?" - Vastauksena on joko

A) "Ei tähän o sääntöä - ne on vaan tiedettävä". Kiva, se helpottaa
B) "Yleensä se tehdään näin, mutta tää sun esimerkki onkin poikkeus". Ja näitä poikkeuksia on t o d e l l a paljon näemmä.
C) "Ei sillä o niin kauheasti väliä" - ääääääääääääääää

Mulla suurin osa on sanaston puute - Ei ymmärrä. Romanialaiset, espanjalaiset ja jopa ranskalaiset voi aina arvata mikä sana on kyseessä, mutta tää Suomalais-Ugrilainen kieliperse on jälleen kaukana noista latinalaisperäisistä sanoista. Kolleegat aina naureskeekin mulle ku möläyttelen suomalaisia vastineita tiettyin sanoihin - on niin helppo assosioida ne latinalaisperäsiin sanoihin... Yhteisiä sanoja on jotain: Sauna, ananas, pizza, pasta, ja siinä ne suurinpiirtein oliki. No on niitä muitakin, mutta you get my point?

Facebookkinkin menin sitten liittymään ja sieltä näkee "mikrobloggausta". Tällä viikolla oon raportoinu kivoista keleistä. Jep: Ma-To on ollu sellasta 20-22 astetta päivisin. Kiva kyllä, mutta ei paljoa lämmitä kun toimistossa joutuu nököttämään. Tänään on sitten jo tipahtanu reippaasti lämmöt ja viikonloppuna vielä lisempää. Tylsää - mä olisin halunnu lillata.

Autoakin yritin Taitsulle tänne ostaa kun täällä olis saanu Ford Fiestan 9000e hintaan... Mutta se olis vaatinu vaihdossa ennen vuotta 1999 valmistetun auton. Täällä on joku valtion tukema kampanja käynnissä jonka avulla uusien vähäpäästöisten autojen hintoja on pystytty alentamaan aika kivasti. No - mullahan sellasta ei ole, joten alennusta ei tipu. Lisäks se kottero olis pitäny olla omistuksessa vähintään 6kk, joten vanhan ostaminen nyt ei paljoa auttaisi. Kolmas vaihtoehto oli, että perheessä olisi ollut kottero, mutta siihen taas vaaditaan jokin spettari joka todistaa perhesuhteet - yks suomalainen oli kaupittelemassa 1997 Seattia ja ehdotti että vois esiintyä mun vaimona jos haluun uutta autoa ostaa. Koska siihen vaaditaan kuitenkin spettari, ei sekään temppu onnistu. Tai onnistuu, mutta sillon mun pitäs mennä naimisiin...

Huomenna ehkä lähdetään Legnanoon katteleen edukkaita Alfa-Romeoita Alession kanssa. Uuden Romeon sais (mahdollisesti) alta 13.000, kun se Suomessa maksaa 25.900.

Kertoisko joku mulle oikean lottorivin huomiseen lottoon? Paitti että sekään ei onnistu koska Veikkaus ei hyväksy pelejä ulkomailta käsin...

2 comments:

Anonymous said...

facebookissa sä... justiinsa juu...
T

Anonymous said...

Siun pitäis selkeesti tulla tänne Suomeen opiskelemaan italian alkeita työväenopistoon, missä kieltä opetetaan (ikävä kyllä) suomeks ja melko hitaaseen tahtiin. Ja miun pitäis tulla sinne opiskelemaan.

Ite oon sitä mieltä et oppiminen on tehokkainta nimenomaan natiivin opettamana ja kohdekieltä puhuen. Tietysti opettajan pitäis osata opettaa ja muotoilla opetus oppilaiden tason mukaan.