Tänään meillä on / oli vieralevana kaverina joku puolalainen hemmo. Fiksu jamppa ja ties mistä puhu. Mutta hitto että se puhuu pitkäks mieheks kimeällä äänellä. Kuulostaa ihan siltä kuin sillä olisi äänenmurros vasta tuloillaan. Muuta jänskää ei sitten duunissa tapahtunutkaan.
Illan reeneissä sitten otettiin "iisisti" ja ehkä huomenna paikat on vielä ehjinä. Nyt on tissit vielä vähän pipinä eilisestä punttireenistä, jonka onneks osasin ottaa suht iisisti näin ekakertalaisena taas vähään aikaan. Huomenna oliskin sitten peli Sveitsiläistä jengiä vastaan ja sen jälkeen koko poppoo lähtee johonkin paikalliseen pitseriaan iltapalalle, n. 22.00 aikaan. Eka matsi siis tulossa. Toivottavasti saadaan edes vähän maaleja tehtyä. Vastustajajoukkue on kuulemma aika pirun kova.
Ja tänään oli jopa tapahtunut taas ihme: Mun paikalliselta pankkitilitä oli hävinny rahaa, ja se olikin ilmestyny kotimaiselle tilille. Halleluja! Ja se onnistui täysin näyttämättä mitään henkkaria tms. En vieläkään jaksa oikein ymmärtää tota touhua. Ei siis parane paljoa mennä kertoilemaan tilinumeroaan. Kenellekään.
Ja ne oli tehny ruokalassa emämokan. Olivat laittaneet parmetsaania tonnikalapastaan. Miten ne voi? Eihän sellaista voi syödä! Herranjumala sentään, mihin tää maa on menossa? Päätin sitten kruunata ton mokan ottamalla capukkiinoa iltapäivällä. Katoin kuitenkin tarkasti ettei kukaan vaan nähny, ja jemmasin sen käsilläni viedessäni sen toimistoon... NOT.
Nyt sitten koisaamaan, tai ainakin yrittämään. Putket kuitenkin viheltää taas, ja kolisee ja toi mun haamuvessa varmaan päättää taas vetää ittensä sopivasti siinä vähän ennen kuutta. Onkohan sillä ikävä ihmiskosketusta? Jos se pönttö haluaa vaan huomiota? Mä en oo ehkä istunu sillä tarpeeks...
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
Posts
No comments:
Post a Comment