Menneitä muistoja - menneitä päiviä 7. ja 8.

Näin ne päivät vaan kuluu. Enää ei ole niin paljoa ihmeteltävää täällä kuin oli alussa, joten eipä tässä samojakaan asioita jaksa toistella. Tai...

Nyt alkaa sitten ulkona taas lämmetä. Ihan kiva, paitti että kun sisällä on lämpö päällä, tulee tänne kämppään sitten taas jääkaapin sijaan sauna. No... Ei asiat sentään vielä noin pahasti ole, mutta viikonlopuks on luvattu yli 20 asteen lämpöjä. Hitsin hienoa, jos kelit pysyy hyvinä, niin pääsee tytöt nauttimaan "etelästä". Täytyy sitten vaan päästää ylimääräset lämmöt ulos... Ja tästä asiasta just naurettiin Bogdanin kanssa. Vieressä on tutkimuslaitos (siis se missä mäkin teen töitä), joka tutkii mm. ilmastonmuutosta ja energia-asioita jne. Naureskeltiin vaan siinä, että tulis "field tripille" n. 10m aidan toiselle puolelle niin näkis kuinka hyvin homma toimii. No... Eiköhän ne sen itsekin tiedä, kun täällä asuvat.

Tänään söin sitten ruokalassa ensimmäisen Cannelonin, siis sen herkun mitä kaikki mafioosot aina tykkää syödä ameriikkalaisissa elokuvissa. Ei ehkä ollut autenttinen tjsp, eli mä en ainakaan todennu sitä mitenkään ylivoimaiseksi / ihmeelliseksi herkuksi. Ihan ok jälkkäri. Sellanen kovan vohvelirullan sisällä vaahtoa tms ja suklaachippejä oleva jälkkis. (huikea yksikertaistus, mutta siltä se mun mielestä vaikutti)

Duunikavereiden kanssa todettiin, että ei jakseta kokata illalla, ja lähdettiin kauppareissun jälkeen American Bariin, jossa tällä kertaa saatiin sitten ne pastajututkin eteen. Pienihän se oli kun mikä, mutta niiden pikkuleipien yms kanssa oli kyllä todella mukava lisä oluen kera. Ei tarvinnu kokata.

Eilinen (tiistai) menikin sitten siivouksessa. Piti vähän siistiä paikkoja kun perhe tulee huomenna tänne. Toivottavasti toi vuodesohva toimii... En oo kokeillu sitä vielä kertaakaan. No... Jos ei toimi, niin tytöt saa nukkua meidän vieressä / välissä. Voin vaan kuvitella kuinka kivaa tulee olemaan ku ne herää siinä 6 aikoihin tohon mun autonomivessaan tai huutaviin putkiin, jos joku yläkerran naapuri keksii käydä valuttamassa vettä aamuyöstä, hanasta siis. Niinku. Siis. Junou...

Yks asia myös mikä on tullut absoluuttisen selväks, on että älä lähde Italiaan ilman sanakirjaa. Esim. pesukoneen käyttö on vähän hankalaa, kun ei tajua muuta kuin celsiusluvut valintanappuloista. Parit pyykit on menny vähän pieleen, mutta ei onneks mitenkään peruuttamattomasti. Yks pyykkikerta jäi "vähän" märäksi, kunnes tajusin että olin pessy kalsonkeja "villa" -asetuksella, joka siis ei käytä linkousta. Ja jostain kumman syystä nää paikalliset vehkeet pesee pyykin n. 30 minuutissa, jota ei voi oikein ymmärtää... Kunnes vetäsin yhden pyykkikerran uudelleen ilman pesuaineita, ja ihan selkeesti näin, että huuhtelunkin jälkeen vaatteisiin oli jääny pesuainejäämiä. Sitten vaan tulkkaamaan niitä sanoja siinä etupaneelissa ja säätämään hommat kohdalleen... Siis minähän en manuaalia lue (jonka löysin tänään - ja vielä englanniksi...)!

Opin tänään baarissa myös että turpaanvedon ja (juoma)lasin välillä on vain "hiuksenhieno" ero, mutta tämä siis Italialaiselta kolleegalta. Vaihda hellä p (eli b) kovaksi P:ksi ja yksi e a:ksi, niin voit kysyä baarimikolta "vetäisitkös mua turpaan?" ku pitikin sanoa että "saisinko lasin?"... Ja ei - nenään ei sattunu.

En glass, ett glass... Ja kumpi se lasi nyt olikaan... sanoo jätskitötterö kädessä kävelevä hölmistyny suomalainen turisti ruåttalaisen pubin tiskillä.