torstai, perjantai ja lauantai

4.9.2008

Viikko alkaa lähestyä loppua. Työpäivä oli ihan tavallinen, ei mitään ihmeitä. Sain kuitenkin kiinni yhden suomalaisen, joka on lähdössä täältä poijes, ja joka oli tarjoamassa itse vuokraamaansa kämppää eteenpäin. Kuulosti aika houkuttelevalta. Huomenna saa sitten nähdä ja tietää lisää.

Päivän paras anti oli kuitenkin kun saatiin Skype toimimaan tonne kotiinpäin. Näin tytöt (3kpl, 1 isompi 2 vähän pienempää) ja pystyin juttelee niiden kanssa. Täs on nyt menny kohta viikko reissussa, ja tehtävää ja hommaa on ollu niin paljon, että ei ole oikeastaan ehtiny ajatella mitään muuta. Tänään sitä vasta tajus kuinka paha ikävä voi olla. Kun ei pysty halaamaan tai paijaamaan tai koskettamaan niitä joita rakastaa... rankkaa.

Skypettelyn jälkeen oli sitten vuorossa 2h salibandyä. Ekaks valmentaja (meillä on valmentaja!!!) käski meidät kuntotestiin. Mun kuntohan on tunnetusti loooistava, joten kukaan ei varmaan arvaa kuka putos kuntotestistä ekaks veke. No, mun pulssi oli tosin 210... Kuntotestin jälkeen ihan oikeasti treenattiin syöttelyä, kuvioita jne. Lopuksi vielä vähän peliä. n. 30min treenien jälkeen alko sataa aivan tolkuttomasti. Suomessa mun näkemät kaatosateet ei o ollu mitään verrattuna tähän. Ja kerran salama jysähti aivan treenihallin päällä.

Valmentaja on Italian maajoukkueessa pelaava kaveri, ja hommat hoitu luonnollisesti italiaks. Just... Onneks pysty tsekkaamaan mitä ensimmäiset teki ja sitten matkimaan. Välillä joku onneks tulkkas englanniks.

Reenien jälkeen mentiin sitten bisselle paikalliseen (ei ClubHouseen). Siellä söin jotain juttua, jonka nimi on jo onnellisesti unohtunu, mutta lätty, jonka välissä rucolaa, parmetsaania ja prosciuttoo (sitä kinkkusysteemii). Oli oikein hyvää. Baariin mentiin luonnollisesti sen takia, että siellä oli häppiour.

Homma vaikutti hauskalta, ja sain virallisesti valmentajalta kutsun jäseneksi Italian mestaruusliigassa pelaavaan joukkueeseen. Jiihaa!!! Eka matsi kuulemma 7 viikon päästä. Nyt tarttis siis jotain tehdä, että ei tunnu n. 30 sekunnin juoksemisen jälkeen siltä että kuolema tulee.

Ulkona sataa vieläkin ja salamoi (nyt kello n. puol 1). Eli vettä on tullu viimesten 4 tunnin aikana aikalailla. Sadepisaratkin on sellaisa peukalon kokoisia. Ite olin n. 5 sekuntia ilman sateensuojaa, ja melkein kaikki vaatteet märkänä. Paikalla pidemmän (useita vuosia) aikaa olleet myös sano, että tää on ollu säiden puolesta huonoin vuosi pitkään aikaan. Syksyn kuulemma pitäs olla kiva (lue: kuiva). Saa nähä.

Huomenna joudun varmaan pesemään pyykkiä. Saas nähdä millä ilveellä ne saa kuivaks.

_________________

5.9.

Ehkä tää alkaa nyt muodostua tää työnkuva?

Rollasin itteni ITIL ja Java kursseille. Ne on ihan saletisti hyödyllisiä. Mutta kuten EU:hun kuuluu, ei se ole noin yksinkertaista. Koulutushakemukset pitää hyväksyttää ties kuinka monessa portaassa...

Illalla käytiin yhden romanialaisen ja kreikkalaisen kaverin kanssa hakemassa uudet SIMit. Mä hommasin niiden lisäx kaikennäköisiä vessa- ja keittiöpuhdistusjuttuja, pölkkärin ja LCD näytön.

Kävin myös tänäään kattomassa erään Suomalaisperheen kämppää, joka oli oikeastaan meidän tarpeisiin aivan täydellinen. Jos vain luoja suo ja planeetat menee oikeaan järkkään, niin me voitas jopa saada se.

Kirjottelen tätä nyt aika pierussa, kun tuon 3xlitran tuopin jälkeen oltiin tulossa kotiinpäin Bogdanin kanssa, ja yllispyllis törmättiin johonkin once-in-a-week pippaloon, jossa viina virtas. Bacardicolaa siinä tuli sitten kiskottua kun salibändijengin Björn sitä tarjoili.

Nyt mulla tosin on italialainen puhelinnuero, ja täältä sen saa, jos joku vaan se mulle kertoo jossain vaiheessa. Eli SIMin saatuani en sitten saanut selville mikä on mun oikea Italialainen numero.
___________________

6.9.

Kankkunen oli jonkinmoinen. Harmittaa... Ulkona on pitkästä aikaa ihan kohtuullinen keli, ja mä nukuin puolet päivästä kankkushuuruissa. Täytyy lähtee kattelee maisemia ja tutustuu vähän paremmin paikkoihin.

Tietysti se LCD näyttö jonka hommasin vaatii DVI - VGA adapterin, joita mulla ei tietenkään oo mukana. Taas joutuu lähtee Vareseen. Hemmetti. Tosin siellä on supermarketti, jonka hinnat on huomattavasti edullisemmat kun paikallisessa putiikissa, ja valikoima aika hemmetin kattava, paitti tiskiharjaa en sieltä löytäny. Näemmä täällä etelässä asitiat pestään sienellä, ei harjalla. Bogdan ja Christos ihmetteli kauppareissulla että mitä ihmeen harjaa mä oikein metsästän.