Pää tallella, ja jalat väsy

Viikonloppu meni sitten mukavissa ja ei niin mukavissa merkeissä. Cervinia oli kuin satukirjasta, eli todella nätin näköinen paikka. Lunta oli aivan tolkuttomasti.

Matka kesti n.3h, jonka aikana noustiin sitten sinne n. 2000m korkeuteen, jossa Cervinia on. Majoittuminen aika mukavaan hotelliin perjantaina ja sitten illallinen. Ja voe ku oli hyvvee... Eli matkaan kuului safkat, ja ne oli kyllä todella makoisat. Menun hinta olis ollu normaalisti 45e, ilman viinejä. Nytkin tietenkin viinit oli erikseen.

Lauantaina sitten noustiin ylös hissillä ja "hiukan" jänskatti, kun näkyvyys oli lähes 0. Eli lauantaina aamu hiihdettiin pilvessä, ja pahimmillaan näkyvyys oli sellasta, että ei nähny kunnolla rinteiden reunaa merkkaavia merkkitolppia, saatikka sitten hiihtokaveria, joka oli n. 15m päässä. Rinteiden muotojen, kumpareiden ja kuoppien hahmottaminen oli aivan mahdotonta. Parin laskun jälkeen oli pakko todeta, että turvallisempaa mennä vähäks aikaa rinneravinteliin odottamaan. Ja kappas kuinka se sää sitten selkenikään 1 bissen jälkeen. Puolilta päivin sitten lähdettiin metsästämään selkeitä alueita, sillä pilvet liikku todella nopeesti ylösalas. Välillä hissillä mentäessä ylöspäin rinne oli selkee, ja jopa aurinkokin vähän pilkahteli, mutta alas tullessa oltiinkin sitten pilvessä taas.

Illalla sitten oli vähän after skitä, mutta ei tosiaankaan mitenkään ihmeellisesti. Reissu meni siis näiltä osin aika rauhallisissa merkeissä.

Sunnutaina näkyvyys oli parempi, mutta ongelmaks muodostu lumisade ja kova tuuli. Välillä alas tultaessa oli tolkuton vastatuuli ja lunta sato päin pläsiä tonnikaupalla. Oli siinä skandinaavilla naurussa pitelemistä... Ja tietenkin jotkut italiaanot hiihteli siellä n. 6 asteen pakkasessa jne ilman pipoa. Huh... Ite kokeilin sunnuntaina Atomicin SL10 suksia, ja tuli heti todettua että omat sukset on ihan väärät. Ne Atomicit toimi ku ajatus, ja pysty laskee paljon kovempaa ku omilla suksilla, varsinkin tollasessa huonossa säässä. Hyvää sunnuntaissa oli se, että rinteet oli lähes kokoajan "koskemattomat" kun sitä snögöö tuli ihan jatkuvasti.

Ja salibändistä... Kyllä!!! Suomi on maailmanmestari! Jiihaa. Pääsee tänään kuittailee ruottalaisille pelikavereille. Hauskaa noissa kisoissa oli, että myös Italia oli mukana, ja se tarkoittaa sitä, että mä oon pelannu joitakin noita kavereita vastaan, sillä Italian "Serie-A":n paras jengi "Bolzano" koostuu lähes kokonaan maajoukkuepelaajista, ja oli meidänkin jengissä yks maajoukkuepelaaja tossa alkukaudesta. Varsin veikeetä. Tosin Italian menestys noissa kisoissa puhuu kyllä puolestaan... Hiukan tarttis parantaa, että pääsis edes lähelle samaa tasoa ku 4 parasta.